Metsätaloutemme tarvitsisi kokonaan oman veromallin

Lauri Oinonen

Keski-Suomessa Äänekosken biotuotetehdas valmistuu kovaa vauhtia nielemään kitoihinsa maakuntien sellupuuta ja sahojen haketta. Odotukset ja haasteet ovat suuret kuten mahdollisuudetkin.

Suomi on saatava nousuun ja pyörät pyörimään. Silloin koko yhteiskunnan hyvinvointi paranee.

Keski-Suomessa metsä on poikeuksellisen merkittävä mahdollisuus. Metsien kasvulle ovat olosuhteet oivalliset ja metsänomistajat haluavat huolehtia metsistään. Yksityismetsät luovat kestävää ja uusiutuvaa pohjaa kansantaloudelle.

Metsätalouden tulee olla kannattavaa, jotta metsänomistajilla riittää tahtoa ja innostusta metsiensä hoitoon vastaisuudessakin. Puusta saatavan kantohinnan on oltava tähän kannustava jokaiselle metsänomistajalle.

Koen, että metsätalouden verotus on nyt ”väärässä sarjassa”, kun se kuuluu pääomaverotuksen pariin. Nyt joutuu maksamaan liki kolmanneksen saadusta puun hinnasta myyntiveroa ja kauppahinnan noustessa yli 50 000 euron menee jo kolmannes hinnasta myyntiveroja.

Tähän tulee lisätä päätehakkuun yhteydessä myös metsän uudistamisen kustannukset, jotka helpostikin ovat yli 1 000 euroa hehtaarilta.

Täten yli puolet kauppahinnasta katoaakin edellämainituilla tavoilla. Tämä on mielestäni suurin este puukaupoille. Harvennus- ja hoitohakkuissa voi käydä niin, että puukaupasta ei juuri lainkaan jää tuloa metsänomistajalle.

Tämä tilanne vaarantaa ajallaan tehtäviä hoito- ja harvennushakkuita. Nämä olisivat kuitenkin välttämättömät metsän kasvatuksen kannalta.

Ratkaisu voisi olla metsäverotuksen siirtäminen yritysverotuksen pariin. Tällöin verotus olisi metsätalousyrittäjyyden kannalta soveltuvammassa viitekehyksessä ja helpottuisi nykyisestä kohtuuttomasta tasostaan noin kolmanneksen.

Koska metsätalouden kvartaali on muusta yritystoiminnasta poiketen neljännesvuosisata ja kyse on vahvasti ylisukupolvisesta yritystoiminnasta, olisi ehkä parasta luoda sille kokonaan oma veromalli. Se voisi olla yksinkertaisesti toteutettavissa metsäverotuksen nykyiseltäkin pohjalta muuttamalla veroprosentti noin puoleen tämän hetkisestä eli 15 prosentiksi.

Väitän, että veronsaaja saisi hyvinkin saatavansa takaisin lisääntyvien metsäkauppojen ja näiden tuomien yrittäjätulojen sekä eri työtulojen kautta takaisin. Näin tapahtuisi, koska maaaseudulle tulisi lisää paikallista työ- ja yrittäjätuloa sekä rahankiertoa.

Myönteinen kehitys saisi monissa kunnissa pyörät pyörimään oikeaan suuntaan eri elinkeinoissa ja toiminnoissa.

Maaseutu saisi uutta elinvoimaa ja siitä hyötyisivät kaupungitkin ja koko maa. Ehdotukseni taloudelliset vaikutukset tulisi selvittää kokonaiskansantalouden kannalta.

Tällä hetkellä ongelma on myös energiapuun heikko kysyntä. Maakunnassamme on tarjolla paljon energiapuuta, mutta ostajia ei tahdo löytyä.

Silti lämpölaitoksissa poltettaneen kivihiiltä Keski-Suomessakin.

Tilanne on huolestuttava sekä metsien kasvatuksen, pellon varsien raivauksen, ympäristön hoidon ja ilmastopolitiikan tavoitteiden kannalta.

Maaseudun elivoima on maakuntien ja koko maan elinvoimaa.

Lauri Oinonen

valtuutettu, Keski-Suomen Liitto (kesk.)

valtuutettu, Mhy Keski-Suomi

Keuruu

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.