Tarjonta ei ole suurin huoli

Anita Lehikoinen

Keskisuomalainen kiinnittää pääkirjoituksessaan 18.9. aiheellisesti huomiota koulutuksen, harjoittelun ja työelämän ulkopuolella oleviin nuoriin.

Suurin huolenaihe ei kuitenkaan ole koulutustarjonnan niukkuudessa. Tutkimusten perusteella tiedetään, että kestävä kiinnittyminen työmarkkinoille edellyttää käytännössä vähintään toisen asteen koulutusta.

Suomessa onkin 1970-luvun alusta lähtien ollut tavoitteena, että koko ikäluokka suorittaisi toisen asteen koulutuksen sekä jonkin työmarkkinoille johtavan koulutuksen. Tällä hetkellä toisella asteella on koulutuspaikkoja puolitoistakertaisesti ikäluokkien kokoon nähden. Tällaisella tarjonnan mitoituksella varmistetaan, että koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota paikka toisen asteen koulutuksessa.

Hallitus on sitoutunut siihen, että kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka. Nuoriso-, yhteiskunta- ja koulutustakuu sisältävät laajan joukon toimia, joiden tarkoitus ehkäistä syrjäytymistä.

Etsivällä nuorisotyöllä pyritään saamaan kaikki tukea tarvitsevat nuoret palvelujen piiriin. Nuorten työpajat tarjoavat työtä ja työssä oppimista. Näihin tarkoituksiin osoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista ensi vuonna yhteensä 26 miljoonaa euroa. Tärkeätä on varmistaa, että polku työpajoista johtaa koulutukseen tai työelämään.

Kriittisiä tekijöitä työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäämisessä ovat siirtymät eri kouluasteiden välillä. Peruskoulunsa päättävien nuorten asemaa on parannettu yhteishaun uudistuksen yhteydessä.

Yhteishaussa voi hakeutua ammatilliseen koulutukseen, jos hakija ei ole vielä suorittanut ammatillista tai korkeakoulututkintoa.

Yhteishaussa annetaan hakeutumisvuonna peruskoulunsa päättäneille lisäpisteitä. Niitä saavat myös ilman koulutuspaikkaa olevat. Näin koulutuskapasiteetti suunnataan ensikertaisille tutkinnon suorittajille. Aikuisille ja alan vaihtajille on tarjolla muita, aiemman osaamisen huomioon ottavia reittejä ammatilliseen koulutukseen.

Koulutuksen keskeyttäminen on syrjäytymisriskiä lisäävä ongelma erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Tähän huolenaiheeseen puututaan ammatillisen koulutuksen uudistuksella. Tapaa suorittaa tutkinnot monipuolistetaan. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Opintopolut rakennetaan yksilöiden ja työelämän tarpeiden mukaisesti. Opintojen henkilökohtaistamisella voidaan varmistaa riittävä tuki opintojen loppuun saattamiseen.

Koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäämiseen vaikuttavat monet yhteiskunnalliset ja koulutusjärjestelmän ratkaisut. Sosiaaliseen syrjäytymiseen johtavat prosessit alkavat usein jo varhaislapsuudessa. Siksi on tärkeää, että syrjäytymistä tutkitaan monipuolisesti, jolloin voidaan löytää tehokkaimmat keinot puuttua mahdollisimman aikaisin lapsen ja perheen ongelmiin.

Pelkästään koulutuspoliittisin toimin ei syrjäytymistä kyetä estämään. Opetushallinnon, sosiaali- ja terveyssektorin sekä työelämän organisaatioiden tulee työskennellä tiiviissä yhteistyössä ja ottaa mukaan kolmannen sektorin toimijat ongelmia estämään ja ratkaisemaan.

Anita Lehikoinen

kansliapäällikkö

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu