Mahdollisuuksien yhdenvertaisuus yläkoulussa

Suvi Perttula

Kehitysvammaisten elämäntaitojen yksikkö (ETY) Huhtasuolla aiotaan hajauttaa yläkouluille. Tulkitsen, että sen esteettömät tilat ja kaksi yöpymisharjoitteluhuonetta halutaan perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Tilajärjestely ei ole riittävä eikä pedagoginen syy ETYn hajottamiseen.

Kehitysvammainen nuori opiskelee ETYssä muutaman päivän jaksoissa, muina aikoina hän on yläkoulunsa pienryhmässä. ETY antaa nuorelle mahdollisuuden valita elämäntaidot valinnaisaineeksi.

Oppiessaan taitoja hän saa kokea itsensä kykeneväksi ja tarpeelliseksi myös kodin ulkopuolella. Hän voi hioa ryhmätaitojaan muualla kuin vakiryhmässään, mikä on tärkeää identiteetin kasvulle.

Muilla yläkoululaisilla on vaikka mitä kiinnostavia sisältöjä valittavaksi. Tässä esimerkejä:

Espanjan alkeet, ohjelmointia Python-kielellä, ulavastaanottimen rakentaminen, ihmisen piirtäminen, musiikkigenret + konsertti, sisustustekstiilin ompelu, yrittäjyys, filosofinen keskustelu, street dance + zumba + aerobic + body pump + kuntonyrkkeily, käytännön lakitietoa ja vierailu käräjäoikeudessa, psykologian peruskäsitteet, maukkaat eväät, toinen maailmansota, aurinkokunnan synty, englanninkielinen Maista maailmaa, Vapauta itsesi -ilmaisutaito, kehonhuoltoa urheilijoille, ruotsin tukikurssi, matikan syventävä kurssi lukiovalmiuksia varten jne.

Ilman ETYä kehitysvammaisen nuoren mahdollisuudet ovat olemattomat verrattuna muihin yläkoululaisiin.

Jos ETYä ei mainita perusopetuslaissa, ei se tee toiminnasta ei-lakisääteistä, sillä onhan kaupungin noudatettava yhdenvertaisuuslakia ja kansainvälisiä sopimuksia. YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen mukaan vammaisen lapsen on saatava nauttia täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti ihmisoikeuksista muiden lasten kanssa, voitava olla osallinen yhteisössä ja elää halutessaan itsenäisesti.

Ainoa hyöty jonka keksin ETYn hajasioittamisessa on mahdollinen osallisuuden kasvattaminen. Sen vuoksi olisi hyvä ennen ensi vuoden talousarvion sinetöimistä kuulla, miten kehitysvammaisten osallisuutta voidaan kasvattaa nykyisillä yläkoulun valinnaiskursseilla.

Miten kouluihin ylipäätään saadaan nykyistä enemmän kursseja, joille kehitysvammaiset voivat osallistua? Entä miten oikeus oppimiseen varmistetaan, jos koulunkäynnin ohjaajia vähennetään, vaikka heitä tarvitaan hajamallissa lisää?

Jos nuoren henkilökohtainen ohjaaja jelppii jatkuvasti muitakin avuntarvitsijoita, toimitaan vähintäänkin ns. harmaalla alueella. Lisäksi elämäntaitoja pitää opettaa muuallakin kuin koululla: bussissa, kaupassa, asiointipaikoissa.

ETYn vaikutuksia kuvataan vammaisneuvoston aloitteessa, joka on lautakunnan esityslistan liitteenä kaupungin verkkosivuilla.

Kun kehitysvammainen nuori hankkii elämän perustaidot, hän tarvinnee aikuisena vähemmän esimerkiksi henkilökohtaisia avustajia, asumispalveluja tai taksipalveluja saattajineen. Todennäköisesti ETY tuo suuret säästöt perusturvan budjettiin. Jos kaupunki haluaa kustannustehokkuutta, ETYä vahvistetaan, ei heikennetä.

Suvi Perttula

sivistyslautakunnan jäsen (vihr.)

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu