Elämäntaitojen yksikön hajauttaminen lyhytnäköistä

Rauno Hokkanen

Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan talousarviossa on, jälleen kerran, esitetty muutosta Elämäntaitojen yksikön toiminnalle. Yksikkö onkin, syystä tai toisesta, ollut päättäjien hampaissa koko taipaleensa ajan.

Rahalla ei voida mitata niitä valmiuksia, joita Elämäntaitojen yksikkö Huhtasuolla on luonut kehitysvammaisille nuorille. He ovat mm. oppineet yöpymään kodin ulkopuolella, käyttämään julkisia kulkuvälineitä, asioimaan kaupoissa ja hoitamaan tehtäviä omassa kodissa. He ovat oppineet niitä taitoja, joita tarvitaan itsenäiseen elämään.

Sivistyslautakunnan esitys Elämäntaitojen yksikön hajauttamisesta tuhoaa nämä valmiudet. Vaikka uuteen opetussuunnitelmaan on lisätty elämäntaitojen opettamista kaikille lapsille, ei opetus tule yltämään keskitetyn yksikön toiminnan tasolle. Elämäntaitojen yksikössä toiminta on hiottu huippuunsa ja on tunnustettu niin valtakunnallisesti kuin maailmallakin.

Jo vuoden 2014 talousarvioesityksessä kaupunginjohtaja Markku Andersson esitti, että Elämäntaitojen yksikkö lopetetaan. Silloin esitys saatiin torpattua. Talousarvioon tuli teksti Elämäntaitojen yksikön toiminnan tehostamisesta ja siitä, että kehitysvammaisille nuorille järjestetään lisäopetusta tarvittaessa.

Tehostaminen on vuosien aikana tarkoittanut käytännössä sitä, että henkilöresursseja on vähennetty ja toimitiloja supistettu. Näin pikkuhiljaa hivuttamalla on saatu toiminta näyttämään siltä, että sen lopettaminen on ajankohtaista.

Talouden mittareilla mitattuna yksikkö on tuottanut nuorille, heidän perheilleen ja kaupungille pitkän aikavälin säästöjä mm. kuljetuskustannuksissa, asumispalvelujen keventymisenä ja nuorten aikuisten sijoittumisena suojattujen työtoimintojen sijaan toiminnallisesti tuettuun työelämään tai avoimille työmarkkinoille.

Elämäntaitojen yksikön toiminnan hajauttamisella haetaan kustannussäästöjä, muttat toiminnan hajauttamisesta seuraa lisäkustannuksia. Nuorelta puuttuu taidot pärjätä kodin ulkopuolella. Hän ei pääse ammatilliseen opiskeluun, ei työmarkkinoille, ei veronmaksajaksi. Sen sijaan hän tullee asumaan koko ikänsä vanhempiensa luona tai ryhmäkodissa, käyttää vammaispalvelujen kuljetuksia ja käy suojatussa työtoiminnassa. Tämä kaikki maksaa enemmän kuin nyt toteutettavat säästöt. Se on mittaamaton vahinko nuorelle itselleen. Säästötavoitteissa ei mietitä ihmistä, mietitään ainoastaan euroja ja budjetin toteutumista.

Jyväskylän vammaisneuvosto valmisteli keväällä aloitteen Elämäntaitojen yksikön toiminnan elvyttämisestä entiseen loistoonsa ja täydensi sitä nyt syksyllä. Kesken asian käsittelyä kokoukseemme tuli tieto sivistyslautakunnasta, että yksikkö hajautetaan muihin peruskouluihin.

Elämäntaitojen yksikön hajauttamista perustellaan sillä, ettei sen toiminta ole lakisääteistä. On totta, ettei näin ole. On hyvä muistaa, että Elämäntaitojen yksikkö syntyi tilanteesta, johon nyt ollaan palaamassa. Silloin huomattiin, että on tehtävä jotain ja Elämäntaitojen yksikkö perustettiin. Nyt sitten palataan alkuun. Onko tämä järkevää päätöksentekoa?

Säästötavoitteet ovat kovat. Päättäjille tilanne on vaikea ja puntarissa ei ole kuin raskaita ratkaisuja. Silti nämä säästöt eivät tältä kohderyhmältä ole eettisesti oikein.

Rauno Hokkanen

puheenjohtaja

Jyväskylän vammaisneuvosto

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut