Liikennevakuutukset henkilökohtaisiksi

Lari Kemiläinen

Hallituksen ilmoitettua ajoneuvoveron laajentamisesta on aika nostaa esiin kysymys siitä, monellako ajoneuvolla yksi ihminen voi samanaikaisesti ajaa.

Suomessa on katsottu tärkeäksi määrittää liikennevakuutukset ajoneuvokohtaisiksi, jotta kaikissa liikenteessä olevissa ajoneuvoissa olisi aina voimassa oleva vakuutus. Tästä seuraa tietenkin se, että ajoneuvoharrastaja, joka omistaa useampia ajoneuvoja ja haluaa niillä myös vuorotellen ajella, joutuu maksamaan useita liikennevakuutuksia.

Nyt hallitus haluaa ulottaa vuosittaisen ajoneuvoverotuksen koskemaan myös veneitä ja moottoripyöriä, ihan vain budjettia täyttääkseen, väittäen, että nämä harrastukset ovat jotenkin verotettavampia kuin vaikka maratonjuoksu tai base-hypyt.

Normaalin liikennekäytössä olevan kaupunkiauton käyttöaste voidaan arvioida päivittäisillä 15–30 minuutin ajoilla 1–2%:iin. Se siis seisoo enimmäkseen paikallaan. Harrasteauton, veneen tai moottoripyörän kohdalla käyttöaste on merkittävästi alhaisempi – käytännössä ajoneuvoveroa ja liikennevakuutusta maksetaan pelkästä seisottamisesta. Maksuja maksetaan omistamisen, ei käytön mukaan.

Veneille ja moottoripyörille asetettavia veroja on perusteltu sillä, että nämä ajoneuvot ovat jonkilaisia ylellisyystuotteita. Näin ei kuitenkaan ole. Tyypillinen harrasteajoneuvo on keski- tai jopa pienituloisen perheen harrastus, johon on sijoitettu kerrallaan vain vähän rahaa ja lukemattomia tunteja omaa työtä. Jos hallitus tahtoisi kohdentaa verotusta ylellisyyteen, se verottaisi golfosakkeita.

Toisaalta, jos hallituksen kanta on, että omistamista tulee verottaa mieluummin kuin kulutusta, niin se voi toki harkita omaisuusveroa, joka ehkäisee pääoman keskittymistä ja sen kautta eriarvoistumista ja markkinoiden stagnaatiota.

Ajoneuvoharrastamisen huomioimiseksi tulisi vähintäänkin saada lainsäädäntöä, jossa ymmärretään se, ettei yksi ihminen voi ajaa useammalla ajoneuvolla samaan aikaan: siis tuodaan lakiin henkilökohtaiset liikennevakuutukset (olet aina vakuutettu, ajat millä vehkeellä tahansa) ja ajoneuvoverojen katto, per ajokortti, per perhe. Siis jos perheessä on vain yksi ajokortti, niin ei peritä kolmea ajoneuvoveroa, vaan yksi.

Tällöin vaikkapa moottoripyöräilevä isä maksaisi vain yhtä liikennevakuutusta, joka voisi olla mitoitettu esimerkiksi kattamaan henkilöauton ja moottoripyörän ajamisen, ja veroa korkeamman veroluokan ajoneuvosta.

Dynaamisia vaikutuksiahan ei tässä verossa ole kuitenkaan ole otettu huomioon, eli sitä, että jos harrastamisen kustannukset kasvavat, niin harrastaminen vähenee ja sitä myötä myös sen potentiaali veropohjana heikkenee – pitkä taantuma näkyy jo nyt moottoripyörien kaupan hiljaisuutena.

Moottoripyöräilyharrastuksen kallistuminen näkyisi myös vähempinä myytyinä varusteina ja munkkikahveina, se siis heijastuu kotimaiseen kysyntään.

Lari Kemiläinen

ajoneuvoharrastaja

puheenjohtaja

Suomen Kristillisdemokraattien Jyväskylän paikallisosasto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu