Suomen kovimmat kiekkoilijat?

Heikki Järvelin

Valitsin itse seitsemän urheilijaa jotka taatusti ovat jättäneet jälkensä Suomen urheiluhistoriaan. Näitä herroja ei tarvitse esitellä missään päin kiekkomaailmaa, heidät tunnetaan!

Teemu Selänne: Harvinainen paketti räjähtävyyttä, maalivainua, pelikäsitystä sekä uskomatonta mediamagiaa! Peluri, jonka kaltaista joukkueurheilijaa syntyy pieneen Suomeemme todennäköisesti kerran 50 vuodessa. Yhdistelmä suuren maailman glamouria ja tavallisen perheenisän vastuullisuutta luo poikkeuksellisen karisman. Ylivoimapelaamisen mestari, jonka hiipiminen kissan tavoin avoimeen paikkaan b-pisteen kaarelle oli lähes taikuutta!

Jere Lehtinen: Yksi kiekkohistorian parhaimmista puolustavista hyökkääjistä ja kokonaisuutena Suomen ykköspelaaja vuosina 1995–2005. Valmentajien todellinen unelmayksilö, joka teki jokaisesta ketkukaveristaan parempia ilta toisensa jälkeen. Parhaimmillaan käsittämätön joukkueurheilija eli yhdistelmä nöyryyttä, kurinalaisuutta sekä huikaisevaa teknistaktista osaamista. Ehkä pieni räiskyvyys olisi tuonut jopa uusia ulottuvuuksia pelaamiseen, eli toisinsanoen tietynlainen röyhkeys ja ”omaan napaan katsominen” sekä uskallus pelata maalitilanteissa.

Saku Koivu: Pelaaja, jossa yhdistyivät maagiset taidot, poikkeuksellinen johtajuus, periksiantamattomuus sekä valtava sydän. Suomen maajoukkueen ja Montrealin kuningaskapteeni on nykyisin mitä mainioin edustaja jääkiekolle missä sitten liikkuukin. Erinäiset loukkaantumiset ja muut vakavat ongelmat söivät huomattavasti tehoja urasta. Olisi sopinut isoille jäille huomattavasti paremmin kuin pieneen NHL-kaukaloon.

Jari Kurri: 80-luvun paras kahden suunnan hyökkääjä. Samalla kertaa sekä loistava maalintekijä sekä ns.varmistava laitahyökkääjä. Suoraan syötöstä laukauksen mestari ja kaikkien aikojen kiekkoilijan ”oikea käsi”. Yksi taloudellisimmista luistelijoista kautta aikojen. Vaatimattoman miehen todennäköisesti ylivertaisimpia saavutuksia on NHL.n pudotuspelien maalikuninkuus peräti neljästi. Miinuksena oli liiallinen kiltteys sekä kamppailutilanteissa turha pehmeys. Ei dominoinnut Leijonissa aivan toivotusti.

Esa Tikkanen: Huippukausinaan ehkä monipuolisin kiekkoilija maailmassa. Pystyi joka osa-alueella voittamaan otteluita ja esimerkillään teki joukkueistaan tiiviimpiä. Joukkuesitoutunut persoona, jonka tähtipelaajien kohdistuneet erikoisvartioinnit ja ”tikitalkit”ovat kulttimaineessa. Omalla tavallaan jopa riemastuttavan epäortodoksinen luonnonlapsi, jollaisia toivoisi lisää hieman yksiuloitteeseen kiekkoperheeseemme.

Teppo Numminen: Hirvittävä suoritusvarmuus, katsoi asiaa miltä kantilta tahansa. Varmistavana peruspakkina ehkä jopa kaikkien aikojen paras kiekkohistoriassa. Täyden kympin joukkuepelaaja ja herrasmies, joka pelasi 20 vuotta todella jäätävällä perustasolla. Ehkä sama puute kuin Lehtisellä, eli olisi voinut käyttää koko potentiaalinsa pienellä röyhkeydellä sekä itsekkyydellä maksimaalisesti.

Kimmo Timonen: Pienikokoinen puolustaja mutta jättimäiset taidot ja saavutukset! Näytti kirjaimellisesti, miten valtavalla tahdonvoimalla ja suurella sydämellä noustaan maailman huipulle lähtökohdista, vastoinkäymisistä sekä ulkopuolisten epäilyksistä huolimatta. Valtavan liikkuva sekä monipuolinen pakki, joka oli parhaimmillaan useita vuosia top 3:ssa pelipaikallaan. Ehkä pieni koko esti häntä tulemasta vieläkin kokonaisvaltaisemmaksi. Mutta kuten Barac Obama ikimuistoisesti totesi: Hieno pelaaja, hieno ihminen!

Nimet kuten Peltonen, Kiprusoff, Nummelin, Ketola, Helminen ja kumppanit jäivät tästä listasta, mutta ei se heidän arvostuksestaan ole pois millään lailla.

Heikki Järvelin

Toivakka

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut