Biotalouden konkreettinen ydin on talouden uusi toimintatapa

Juhani Pyykkönen

Kansalainen aiheutti valtavan murroksen metsäteollisuudessa, kun hän alkoi katsoa uutiset ruudulta eikä paperilta. Painopapereiden, arvokkaan vientituotteen, kysyntä kääntyi laskuun.

Tuomme energiaa ja energiateknologiaa kymmenen miljardin euron edestä vuosittain. Summa vastaa karkeasti koko metsäteollisuuden viennin arvoa. Molempiin voimme vaikuttaa, vientiin ja tuontiin.

Ilmaston lämpeneminen muuttaa laajoja alueita maapallolla asumis- ja viljelykelvottomiksi. Jotta ihmisten ei tarvitsisi muuttaa, toimintatapoja on muutettava. Fossiilisia raaka-aineita, esimerkiksi öljyä, on korvattava uusiutuvilla raaka-aineilla, jotta kasvihuonekaasut eivät lisäänny ja pahenna ongelmaa.

Puhdas ja elinvoimainen luonnonympäristö on niukkeneva luonnonvara. Elämän perustan ei soisi niukkenevan. Kaikille ei riitä raaka-aineita, energiaa, hyvää ympäristöä ja mielekästä tekemistä. Jo näillä perusteilla taloudessa on viisasta toimia toisin. Biotalous hakee vastausta näihin kaikkiin ongelmiin yhtä aikaa.

Paitsi kestävää, tavaroiden, palveluiden ja energian tuotannon on oltava taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti tehokasta. On houkutteleva ajatus, että maksaisimme palkkaa kotimaahan ja kehittäisimme omiin vahvuuksiimme perustuvaa energiateknologiaa miljardeilla, sen sijaan että maksamme nyt samat miljardit tuontienergiasta, josta olemme arvaamattoman riippuvaisia.

On varsin realistista lisätä energiatehokkuutta ja kotimaisen uusiutuvien energioiden osuutta. Kun tuonti on suurta, jo pieni, yhden prosentin askel kohti kestävää toimintaa, siirtäisi sata miljoonaa euroa tuontilaskusta paikalliseen työhön ja toimintaan. Tämä olisi sosiaalisesti tehokasta.

Uusiutuvien resurssien jaossa Suomella on ollut onni mukana. Meillä on uusiutuvaa ainetta ja energiaa ja kestäviä luonnonprosesseja. Erikoistutaan siis kansainvälisessä taloudessa tavalliseen, siihen mitä meillä on.

Ihminen on nyt otettava mukaan. Vaikka suuret yksittäiset jalostamo- ja energiahankkeet saavat paljon julkisuutta, voimme nähdä suuria taloudellisia mahdollisuuksia, ihmisten hyvinvoinnista puhumattakaan, kun katsomme biotaloutta ihmisen, kodin, kylän, ja edelleen koko maan näkökulmasta.

Hyvinvointi voi monistua, kasvaa myös pienestä isoksi, myönteiseksi murrokseksi, sillä meillä on kykyä ajatella avarasti yhteiseksi hyväksi, rohkeutta ajatella toisin ja kokeilla käytännössä. Hyvinvointi on mukana oloa ja osallistumista.

Biotalouden perusta ei ole uusiutuvissa luonnonvaroissa, vaan ihmisten ja talouden vähittäisessä sopeutumisessa toimintamalliin, jossa luonnonvarat, luonnonprosessit ja luonnon tarjoamat palvelut uusiutuvat.

Ensiksi on vastassa vaikein, ideoiden uusiutuminen.

Politiikassa pitää olla ideaa. Biotalouden tuottavin investointi on valita biotalouden toimintamalli. Poliitikoiden vaikeaa tehtävää voi tukea esittämällä selkeitä perusteluja sekä biotalouden puolesta, mutta myös toisen vaihtoehdon puolesta. Biotalouden vientituotteille ja osaamiselle on maailman markkinoilla kysyntää, ja mikä tärkeää, vastuulliselle toimintamallille on kansainvälinen hyväksyntä.

Kun kysymys on koko yhteiskuntaa koskevasta toimintamallista, modernin tietoteknologian soveltaminen biotaloudessa on keskeistä. Koska biotaloudessa on älyä, se tarvitsee hermoverkon.

Biotaloudella on kansalaisten pitkä tuki. Perukan teitä ajellessa huomaa monin paikoin on pitkiä halkopinoja, pitkiä ja harmaita. Joitakin pinoja on pitänyt jo kengittää, kun alimmaiset puut ovat lahonneet.

Voin kuvitella hymyn kareen tekijän huulilla, jos hän olisi voinut tuottaa iltapuhteen puilla energiaa yhteiseen verkkoon yhteiseksi hyväksi ja vilkaista mittarista, että muutama kymppi tuli taas tienatuksi.

Kansalla on tahtoa tehdä, kohentaa itse kansan taloutta, vaikka pienin askelin. Toinen kansalainen pyörittää peukaloa keskellä älypuhelimen näyttöä, mutta vain selvittääkseen, kuinka yhdistää oma into kestävään yritysideaan. Nämä kansan edustajat panivat jo toimeksi. Ja sitä Vaihtoehtoa biotaloudelle, toista toimintamallia, ei ole vielä perusteltu.

Juhani Pyykkönen

biotalouden johtava asiantuntija

Suomen metsäkeskus

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu