Valtiontalo ja asenneongelma

Ahti Vielma

Keskisuomalaisessa oli 4.10. erinomainen pääkirjoitus ”Valtiontalo saisi herätä henkiin”. Luettuani sen olisin vaihtanut vain otsikon muotoon ”Herätkää päättäjät”.

Siinähän se Valtiontalo on odottanut järkiratkaisua neljännesvuosisadan. Viimeksi tehdystä onnettomasta päätöksestä, joka kumottiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa, on kulunut jo kahdeksan vuotta!

Näin on pääministerin termiä lainatakseni ”vatuloitu” asiassa, jonka hoitamiseen sekä kulttuurin että kaupungin talouden kannalta kaupungin edun mukaisesti olisi kulunut korkeintaan muutama kuukausi.

Jäljet pelottavat. Vielä tässäkin vaiheessa pelataan kulissien takaista salaista peliä ja ilmoitetaan, että asia julkistetaan lokakuun lopussa kokoontuvan tilapalvelun johtokunnan kokouksen jälkeen.

Täsmälleen näin toimittiin kahdeksan vuotta sitten ja runnottiin päätös kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa niin nopeasti, ettei siihen tosiasiassa voinut enää kukaan vaikuttaa.

Ainoa keino saada järjetön päätös nurin oli tehdä siitä valitus. Suosittelisin avoimuutta ja viisasta harkintaa, ettei kaikkien osapuolten tarvitse vastenmielisesti juosta omia jälkiään.

Perusteluna sanomalleni vielä lyhyesti: Kaupungilla on myytävänä vapaata rakennusoikeutta kulmauksessa 12 500 kerrosneliömetriä. Hyvä lähtötavoite sen myynnissä on 1 000 euroa kerrosneliömetriltä eli 12,5 miljoonaa euroa.

Jokainen tähän mennessä julkisuudessa kerrottu Valtiontalon peruskorjauksen kustannusarvio on ollut alle 10 miljoonaa euroa. Kaupungilla on siten vaikean kulttuurikohteen peruskorjaukseen määrärahat pinottuna viereiselle tontille! Kaupunki voi luovuttaa tyhjän kulmatontin rakentajalle ja ottaa vastaan avaimet peruskorjattuun Valtiontaloon!

Ongelma ei ole siten taloudellinen vaan asenteellinen. Se on tahdon asia. Jos tuota oikeaa tahtoa löytyy, toteutuu pääkirjoituksen toive:

”Valtiontalon osalta on huolehdittava, että se säilyttää muutoksissa arvonsa Aallon arkkitehtuurina. Rakennuksessa on ollut hienoja Aallon piirtämiä saleja ja tiloja. Toivottavasti myös ne saadaan alkuperäiseen asuunsa eikä valtiontalosta tule vain fasadi, julkisivu. Valtiontalo voisi olla yksi arkkitehtuurillinen vetonaula Jyväskylässä ja myös kaupallisesti Aallosta hyötyvä kohde. Kaupallisuus, kulttuuri ja arkkitehtuuri toivottavasti löytävät toisensa.”

Sitä minäkin toivon, hartaasti.

Ahti Vielma

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.