Kädenojennus Euroopan lähialueille

Pentti Korvenvirta

Eurooppalainen oikeusvaltio, eri muotoineen, on moninaisten tekijöiden ja historiallisten vaiheiden tulos. Vuosisatojen saatossa yhteiskuntien valtaryhmät liittoutuivat keskenään milloin mitenkin ja käyttivät näin saatua vahvemman voimaa heikomman nujertamiseksi. Vähitellen huomattiin yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen hyödyllisyys.

Eurooppa on siirtynyt usein käytyjen sotien ajasta runsaamman yhteistyön aikakauteen. Euroopan unioni ja muukin eurooppalainen yhteistyö on ollut tässä suhteessa avainasemassa. Tämä yhteistyö on tuottanut rauhan lisäksi runsaasti käytännön hyötyjä eurooppalaisen osaamisen tullessa kaikkien käyttöön mm. yhteisinä normeina.

Kreikkalainen sivistys, roomalainen oikeus ja kristillinen usko ja näitä yhdistänyt katolisen kirkon kanoninen oikeus ovat olleet keskeisessä roolissa ja taustatekijänä siinä lainsäädännössä ja oikeudenkäytössä, jota meillä vielä nykyäänkin harjoitetaan.

Nämä lähtökohdat ovat paljolti muovanneet myös ajattelumme perusteita ja sitä, miltä kantilta asioita katsomme nykyäänkin. Kun eurooppalaiset periaatteet ovat levinneet muualle maailmaan, on yhteiskunta, talouselämä ja muutkin elämän alueet siellä kokeneet samanlaista edistystä kuin täällä.

Lukuisat yhteiskunnalliset asiat toimivat vain oikeusvaltioissa. Selkeää oikeusvaltioita ei puolestaan ole näkynyt olevan juuri missään, missä ei ole jonkin asteista demokratiaa.

Kannattanee silti kysyä, voidaanko oikeusvaltiota kohti siirtyä myös pienin käytännön askelin, puuttumatta ensitöikseen suuriin yhteiskunnallisiin periaatekysymyksiin.

Euroopan ympärillä murroksessa olevien yhteiskuntien perusta on toisenlaisella filosofis-uskonnollisella pohjalla kuin meidän.

Silti arabikevään kumousten osasyynä lienee ollut se, että osa näiden alueiden ihmisistä on katsellut Euroopan maiden elämänmenoa ja toivonut saavansa siitä jotain oman maansa toimintatapoihin. Vaikeat ajat ovat toisaalta saaneet osan väestöstä turvautumaan perinteisiin, eikä edistys ole päässyt valtaamaan alaa.

Mielestäni olisi perusteltua, että etenkin niitä lähialueidemme valtioita, joissa yhteiskunnan rakenteet ovat jäljellä, pyrittäisiin tukemaan niiden ponnistellessa vakaan kehityksen tiellä eteenpäin.

Onko mahdotonta ajatella, että Euroopan unioni perustaisi laajemman ”eteläisen ja kaakkoisen ulottuvuuden” yhteistyöohjelman, johon halukkaat valtiot voisivat ottaa osaa haluamassaan mitassa erityyppisen yhteistyön ja harmonisoinnin merkeissä? Eikä niinkään pelkkinä avustusten vastaanottajina (jolloin mikään ei muutu).

Onko Euroopalla mahdollisuuksia lähestyä myös suoraan näiden maiden väestön laajaa enemmistöä, joille täkäläiset toimintatavat ovat ehkä vieraampia kuin oppineimmalle väestönosalle?

Laaja enemmistö käyttää suurta äänivaltaa tai vaikuttaa ainakin mielipiteellään maiden kehityksen suuntaan.

Heidät voinee paremmin tavoittaa vaikkapa paikallisissa ”kansalaisopistoissa” yms. Tai voisiko sellaisia perustaa, jos niitä ei ole.

Haluamatta enempää yksityiskohtaisilla ehdotuksilla rajoittaa muiden luovuutta tyydyn yleisellä tasolla kysymään: Voisivatko eurooppalaiset tahot luoda sellaisia ”eurooppalaisia loimilankoja”, joihin ainakin vähän rauhallisempien lähimaidemme ihmiset, kunnat, valtioiden laitokset, lainsäätäjät ja virkamiehet ja eri alojen yritykset voisivat halutessaan ”kutoa omia kankaitaan” ja ottaa käyttöön Euroopassa testattuja ”toimintatapa-palikoita”, käydä tutustumassa täkäläiseen toimintakulttuuriin ja ottaa muutenkin yksittäisiä askelia kohti vakaampia ja toimivampia toimintatapoja.

Jos nykyinen vakaus saataisiin näissä maissa ylläpidetyksi, ja yhteiskunta pääsisi siellä edelleen kehittymään, ei ihmisten tarvitsisi lähteä pois omasta maastaan. Jatkossa Euroopan kannattaisi suhtautua näihin valtioihin myötämielisemmin kuin esim. Turkkiin on suhtauduttu.

Pentti Korvenvirta

Äänekoski

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.