Rahan akseli – Suomenkin uhka

Veikko U. J. Heinonen

Etevimmät ajattelijat näkevät suurimpana uhkanamme elinympäristömme tuhoutumisen ihmisten ahneuden ja ajattelemattomuuden seurauksena.

Tunnistetaan myös, että käytännössä ekokatastrofin voisivat estää vain suurvallat toimimalla yhteistuumin luonnonvarojen kulutuksen ja kansojen välisen eriarvoistumisen hillitsemiseksi.

Tähän suurvallat sitoutunevat symbolisesti ja nimellisesti jälleen kerran myös joulukuussa Pariisissa. Tosin tähän mennessä vähemmän kuluttaneet suurvallat edellyttävät saavansa ensin kuluttaa ja saastuttaa yhtä paljon asukasta kohden kuin kehittyneet maat ovat tehneet hyvinvointinsa saavuttaakseen.

Symbolisten eleiden jälkeen etualalle nousee millään todisteluilla tai sopimuksilla ylittämätön asia – kansallinen turvallisuus. Siitä ei mikään maa ole valmis tinkimään, vaikka sen varmistaminen on usein jyrkässä ristiriidassa tuon globaalin suojelun kanssa.

Ristiriita kulutuksen ja sen hillitsemisen välillä jopa kasvaa, sillä raha ja talous ylipäätään ovat nousseet keskeisiksi mantroiksi turvallisuusstrategioissa. Ne ovat sekä edellytyksiä turvallisuuden säilyttämiseksi että keinoja sen varjelemiseksi. Toisin sanoen ne ovat valtapolitiikan tärkeimpiä välineitä, joilla uskotaan olevan enemmän voimaa kuin sotakalustolla, jonka käyttämisen taloudellisista ja poliittisista edellytyksistä ja seurauksista jo Sun Si teki päteviä huomioita.

Ehkäpä näistä huomioista huolimatta huonoja valintoja tehneet läntiset suurvallat ovat huomanneet talouden sinällään olevan hyvä operaatioväline. Opettajana on varmasti toiminut myös talouskriisi. Ei siis ihme, että Britannian ja Yhdysvaltojen 7.2.2015 strategiapalaverin jälkeen julkaisemien turvallisuusstrategioiden ydinteemana julistettiin hyvän talouden olevan parasta turvallisuutta. Voidaan helposti havaita, että lause ei suurvalloille tarkoita pelkästään sisäistä yhteiskuntarauhaa.

Hyvä suhteellinen taloustilanne mahdollistaa teknisen ylivoiman säilyttämisen siviili- ja sotilasaloilla. Se mahdollistaa myös kumulatiivisesti markkinoiden hallinnan ja poliittisen vaikutusvallan sekä osaltaan liittolaisten lojaalisuuden vahvistumisen.

Nämä yhdessä mahdollistavat tehokkaan pakotepolitiikan, joka sisältyy myös sotilasliitto Naton ensisijaisiin sotilaallisiin vaikuttamiskeinoihin. Kuubaan ja Iraniin pakotteet ovat vaikuttaneet, mutta eivät ratkaisevasti pakotevuotojen takia.

Krimin kansanäänestyksen ja Venäjään liittämisen jälkeen maaliskuussa 2014 Yhdysvallat ja EU:n aloittivat pakotteet Venäjää vastaan. 27.8.2014 valtionvarainministeriö ja Suomen pankki arvioivat pakotteiden vaikuttavan Suomen bruttokansantuotteeseen noin puoli prosenttia. Näillä eväin myös Suomi lähti moraalisin, oikeudellisin ja lojaalisuusperustein syksyllä 2014 mukaan pakotepolitiikkaan.

Eräät tutkijat epäilivät Suomen joutuneen taas kerran suurvaltojen välisen valtataistelun välineeksi. Tämä epäilys on vahvistunut ajan myötä kun nimenomaan Obama ja Cameron ovat yhdessä esiintyneet kovempien sanktioiden vaatijoina. Pelkona oli, että Suomi joutuu tunnustamaan, kuten Afganistan-operaation jälkeen, olleensa sodan osapuoli ja maksumies. Pakotteiden negatiivinen vaikutus onkin ollut Suomelle reilusti suurempi kuin oli laskettu ja EU-kompensaatiot mitättömiä.

Lisäksi on käynyt, kuten epäilijät arvelivat käyvän. Pakotteet eivät ole toimineet ja Venäjä on suuntautunut vahvasti Kiinaan ja BRICS-maihin ja itämarkkinat täyttyvät uusilla toimijoilla.

Nyt olemme uusien, talouskriisiäkin vakavampien haasteiden edessä, joita EU, Yhdysvallat ja Venäjä ovat osin itse olleet aiheuttamassa. Irak, Libyä ja Afganistan ovat sekasorrossa ja Isis terrorisoi sisällissotaa käyvässä Syyriassa. Pakolaiset hakeutuvat Eurooppaan sotien ja sorron pakottamina ja nyt myös EU on pulassa asian edessä.

Vaikka Suomi on aivan oikein valmis ottamaan pakolaisia perustuslakimme mukaisesti vastaan, ovat vaatimukset EU:lle järjestää pakolaisasiat koordinoidusti sopimusten mukaisesti perusteltuja.

Olisi syytä myös perätä, olisiko sotiin osallisilla ja niistä hyötyneillä mailla oltava asiassa asukaslukuaan ja kansantuloaan suurempi vastuu.

Lisäksi myös Suomen kannattaisi tunnistaa, että hyvä talous on paras turvallisuuden tae ja irtautua pakotteista viimeistään tammikuun lopussa päättyvän jatkoajan täyttyessä.

Veikko U. J. Heinonen

yhteiskuntatieteiden tohtori

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu