Toimivat tietoliikenneyhteydet tarpeen

Pekka Neittaanmäki

Hannu Luotolan mielipidekirjoitus kuituverkkorakentamisen haasteista (Ksml 26.9) ja toimittaja Matti Pietiläisen asiantuntijalausuntoihin pohjautuva erinomainen kirjoitus kuituverkon välttämättömyydestä koko Suomessa ja myös Keski-Suomessa (Ksml 27.9) ovat kuin kahdesta eri maailmasta.

Epäilyjen, valitusten ja negatiivisten uhkien luomisen maailmasta on onneksi Keski-Suomen useimmissa kunnissa siirrytty takaisin kehityksen tielle.

Kunnat haluavat kuntalaisilleen ja alueen yrityksille tasa-arvoiset ja toiminnaltaan varmat ja tietoturvalliset palvelut. Tämä on tarpeen niin taloudellisen hyvinvoinnin perustan kuin kuntien, kuntalaisten ja yritysten arjen sujuvuuden kannalta.

Kuten Matti Pietiläisen kirjoituksesta käy ilmi, on Suomen kärkikunnissa päästy jo 100% kuituverkon kattavuuteen. Tämä on välttämättömyys jo lähivuosina, jos halutaan mahdollistaa kaikille kansalaisille täysien hyötyjen saaminen digitaalisista palveluista. Osaa Keski-Suomen koululaisia ei saa jättää digikoulun ulkopuolelle eikä osaa sote-palveluja tarvitsevia kuntalaisia ilman kustannustehokkaita digipalveluja.

Myös yritysten kannalta varmatoimiset, tietoturvalliset ja kustannustehokkaat tietoliikenneyhteydet ovat niin markkinoinnin, myynnin, tuotannon kuin asiakkaiden kannalta jo tänään välttämättömyys.

Etelä-Koreassa nostetaan koko maan kattavan kiinteän kuituverkon tiedonsiirtokapasiteettia 100 Mbit/s tasosta 1000 Mbit/s tasolle eli 10-kertaiseksi. Saksassa ollaan panostamassa kuituverkkorakentamiseen lähes 10 miljardia euroa. Ruotsissa kuituverkkoinvestointi tehtiin jo vuosia sitten.

Varmatoiminen, nopea ja kattava laajakaistaverkko on Suomen hallitusohjelman 5 % tuottavuushypyn ydintä.

Keski-Suomen mäkinen maasto ja pitkät etäisyydet edellyttävät kuituverkkoon pohjautuvaa tiedonsiirtoteknologiaa.

Kiinteä kuituverkko on välttämättömyys myös langattomien lähiverkkojen hyödyntämiselle. Keski-Suomessa rakenteilla oleva kuituverkko mahdollistaa 1000 Mbit/s tiedonsiirtokapasiteetin eli saman palvelutason johon Etelä-Koreassa tähdätään.

Vaikka verkkoinvestointi on kertakustannukseltaan suuri, maksaa se itsensä takaisin toiminnan tehostumisen, yritystoiminnan liikevaihdon kasvun ja uusien yritysten, parantuvan palvelutarjonnan ym. välillisten vaikutusten ansiosta. Eli jos se ei ole liiketaloudellisesti kannattava niin aluetaloudellisesti kyllä ja siksi kunnat, valtio ja EU tukevat investointia.

Pekka Neittaanmäki

professori

Jyväskylän yliopisto

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.