Maahanmuuttajaa uhkaa vuosien uutispimento Suomessa

Leealaura Leskelä

Suomeen arvioidaan tänä vuonna tulevan turvapaikanhakijoita moninkertaisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna, huomattavasti enemmän kuin mihin olemme valmistautuneet.

Kun vastaanottokeskusten toiminnan alkuvaiheen kriittiset toimet on järjestetty, katseet pitäisi kääntää turvapaikan saaneiden ihmisten kotoutumiseen. Miten aiempaa suurempi joukko maahanmuuttajia kotoutuu Suomeen, miten he oppivat suomen kieltä ja mistä he saavat tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja elämästä uudessa kotimaassaan?

Suomen kielen oppiminen on ydinkysymys. Kuten vuoden pakolaisnainen, Suomeen Etelä-Sudanista sotaa paennut Theresa Ngouth totesi viime keväänä Ylen haastattelussa: Ensimmäinen asia on suomen kieli. Kieli on valoa, joka avaa ovia. Ilman riittävää panostusta suomen kielen oppimiseen kaikki muut kototutumista tukevat pyrkimykset jäävät puolitiehen.

Sen lisäksi on olennaista, miten Suomeen muuttaneet saavat tietoa ajankohtaisista asioista. Havaintomme mukaan maahanmuuttaja voi olla vuosia uutispimennossa, sillä uutisten kieli on erittäin vaativaa.

Yleisradio tuottaa englanniksi ja venäjäksi kattavaa uutispalvelua, jossa maailmaa katsotaan suomalaisesta näkökulmasta länsimaisin kriteerein. Iso osa nyt Suomeen tulevista ihmisistä ei kuitenkaan osaa kunnolla kumpaakaan näistä kielistä.

Maahanmuuttaja saattaa seurata myös omakielisiä uutisia entisestä kotimaastaan. Ne eivät kuitenkaan auta Suomeen kotoutumisessa, koska niissä ei käsitellä asioita Suomen, Pohjoismaiden tai edes Euroopan unionin kannalta. Voimme pohtia, millaisena näyttäytyy Syyrian sisällissota tai Isisin harjoittama terrorismi ihmiselle, joka saa tietonsa ainoastaan vaikkapa al-Jazeeran kautta.

Entä miten välittyvät uuden kotimaan suuret kysymykset ja ajankohtaiset tapahtumat maahanmuuttajalle? Usein kestää kauan, että suomen kieli riittää uutisten seuraamiseen.

Lähtökohtana on tilanne, jossa nimi Juha Sipilä ei kerro maahanmuuttajalle edes sitä, onko kyseessä nainen vai mies. Sana keskusta tuo mieleen kaupungin keskustan. Mitä tahansa Suomen hallitus tekee tai jättää tekemättä on varsin kauan Suomeen muuttavalle täysi mysteeri.

Suomenkieliset uutiset selkokielellä ovat kotoutumisen kannalta suurempi kysymys kuin Suomessa on vielä ymmärretty. Tällä hetkellä maahanmuuttajille on tarjolla selkokielinen uutislehti Selkosanomat, joka tarjoaa uutistietoa joka toinen viikko painettuna ja verkkolehtenä, sekä Yle Uutiset selkosuomeksi, joka tarjoaa uutisia verkossa ja radiossa päivittäin.

Ylen selkokieliset uutiset ovat osa Yleisradion uutiskonseptia. Selkosanomien painamisesta vastaa Kehitysvammaliitto, joka toimii Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

Olennaista selkokielisissä uutisissa ei ole vain helppo kieli, joka madaltaa uutisten seuraamisen kynnystä jo varhaisessa kielenoppimisen vaiheessa. Tärkeää on myös se, että näiden uutiskonseptien periaatteisiin kuuluu asioiden taustoittaminen.

Kun yleiskieliset uutiset kertovat, että Eduskunta hyväksyi sukupuolineutraalin avioliiton, selkokielisissä uutisissa asia esitetään vaikkapa näin: Eduskunta hyväksyi uuden avioliittolain. Sen mukaan mies voi mennä naimisiin miehen kanssa ja nainen voi mennä naimisiin naisen kanssa. Ja kun yleiskielisessä mediassa viitataan yhteiskuntasopimukseen, selkokielisiin uutisiin tarvitaankin jo kokonainen kappale, jossa taustoitetaan, miten hallituksen, ay-liikkeen ja työnantajien yhteispeli Suomessa on toiminut.

Selkokieliseen uutisointiin ja maahanmuuttajien tiedonsaamiseen tulisi panostaa vahvasti nykyistä enemmän yhtenä kotoutumisen avainkysymyksenä. Tiedonsaamista yhteiskuntamme ajankohtaisista asioista ei voi lykätä siihen vuosien päästä koittavaan hetkeen, jolloin maahanmuuttaja hallitsee suomen kielen riittävän hyvin seuratakseen yleiskielistä mediaa.

Leealaura Leskelä

päätoimittaja

Selkosanomat

Kehitysvammaliitto

Pertti Seppä

toimittaja

Yle Uutiset selkosuomeksi

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.