Kirkon herrat sotkivat Israelin osaksi ongelmaa

Heikki Lapinkataja

Piispa Simo Peura ja kirkkoherra Panu Partanen kirjoittivat pakolaiskysymyksestä (Ksml 5.9.). Kirjoitukset ovat suurelta osin täyttä asiaa; molemmat korostavat kristilliseen perinteeseen kuuluvaa pakolaisten ja maahanmuutajien auttamistahtoa.

Molemmat myös liittivät, tosin melko kömpelösti, pakolaiskysymykseen Israelin. Peura kirjoitti, että ”arabimaailman sotiin ja taustalla vaikuttavaan Israelin-Palestiinan konfliktiin olisi saatava pysyvä ratkaisu”. Partanen rinnasti Israelin rakentaman ”Länsirannan turvamuurin” Etelä-Afrikan apartheidiin ja Yhdysvaltain rotuerotteluun – listalta onneksi puuttui tällaisissa rinnastuksissa niin yleinen syytös natsi-Israelista.

Teologisessa tiedekunnassa ilmeisesti luetaan sen verran Raamattua, että Partasen tulisi tietää alueen nimeksi Juudea ja Samaria, Raamattu ei tunne Länsiranta-nimitystä.

En ymmärrä, millaisella teologisella taikatempulla Peura saa muslimien keskinäiset joukkoteurastukset ja siitä aiheutuneet massapaot muutettua Israel–Palestiina -konfliktista aiheutuneeksi. Eikä tajuntaani mahdu Partasen letkautus siitä, että ”Vanhan Testamentin kehotukset muukalaisten oikeuksista näyttäytyvät tragikoomisina Länsirannan eristysmuurin varjossa”.

Kirkonmiehen tulisi kertoa totuus siitä, että kysymys on turva-aidasta, joka on kiistattomasti pelastanut satoja israelilaisia siviilejä terroriteoilta. Vuonna 2002, siis ennen aitaa, 450 israelilaista kuoli terrori-iskuissa. Vuonna 2005 uhreja oli enää 45, vuosina 2009 ja 2010 ei yhtään. Melkoista uskoa vaatii nähdä tässä tragikomiikkaa.

Uhrien rajua vähenemistä seliteltiin palestiinalaisten äkillisenä siirtymisenä väkivallattomaan toimintaan. Kummastusta herättää turva-aidan ja ”väkivallattoman toiminnan” ajoittuminen samaan ajankohtaan. Kuitenkin mm. Kirkon Ulkomaanavun avustuskohteessa, palestiinalaisalueisiin kuuluvassa Hebronissa yritettiin syyskuun alussa lynkata viisi juutalaista, jotka pelastuivat kuin ihmeen kaupalla.

Peura ja Partanen käsittelivät itse pakolaisasiaa mielestäni hyvin ja kristilliseen etiikkaan ja uskoon soveltuvalla tavalla. Israelia koskevat syrjähdykset herättävät kuitenkin lisäkysymyksiä.

Onko ja missä määrin Martti Lutherin nimeä kantava kirkko sitoutunut myös oppi-isänsä pohjattomaan juutalaisvastaisuuteen? Vaikuttaako taustalla useiden Israelissa toimivien tahojen irtisanoutuminen yhteistyöstä Suomen Lähetysseuran kanssa?Yhteistyöhän päättyi Suomen luterilaisen kirkon siunattua lähetystyökelpoisiksi myös homopareja.

Heikki Lapinkataja

Kangasniemi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.