Ely-keskus, unohtuivatko Haapamäen tiet?

Antero Pohjonen

Vielä on sulaa maata ja aikaa ennen lumisateita tarkastella VT 23:lla pikipaikkojen kuntoa sekä lisäpaikkausten tarvetta Haapamäki–Keuruu -välillä. Rahaa kuitenkin riitti ”kiusantekoon”, kun kumpulampelaiset pantiin kiertämään reilun kilometrin lenkille Vehon risteyksen kautta – liikenteen vaarantumiseen vedoten, koska oma liittymä VT 23:lle suljettiin.

Ei ilmeisesti riittänyt suunniteluun yhteistyöhalua eikä rahaakaan ja liekö ollut vaihtoehtonakaan suunnitella kääntyvän liikenteen kaistat molempiin suuntiin. Luksustahan se olisi tänne ollutkin.

Onnettomuustilastot kuitenkin luettiin pilkulleen, vaikka ne oli ilmeisesti kerätty pahimpien onnettomuusvuosien raporteista. Kumpulammen risteyksessä ei ohituskieltomerkkien pystytyksen jälkeen ole kolissut kertaakaan.

Liittymän sulkupäätöstä ei kuitenkaan voinut peruuttaa parantuneesta tilanteesta huolimatta. Johtuu siitä, että jonkun konttoripäällikön vuosia sitten sanellun paperin allekirjoitettu eteneminen ja sen byrokraattinen toteutus on aina saatava finaaliin, virkamiesten kasvojen menetyksen pelossa. Tehty ylilyöntinen virhearvio johti Purokadulta Tyrisevän tielle (Vanhalle radalle) kasvaneeseen sisäiseen kiertoliikenteeseen vastoin suunnitelmia. Elylle se oli sivuseikkainen työtapaturma.

Mutta nyt olisi rekisteröitävä ja korjattava uudet ja vanhat paikkaukset ja kuopat. Ne ovat lisääntynneet, ovat teräviä ja tuntuvat hampaissa asti. Ihmeellistä, että juuri Haapamäki–Keuruu -välin liikenteellisen kunnon säilyminen pystytään tien kriittisessä tilassakin ennustamaan 2–3 vuotta jatkuvalla periodilla eteenpäin.

Uuden pikipinnan toteutus on kuitenkin vielä kytköksissä siihen, miten elyllä riittää rahoja Jyvässeudun päällystystöiden jälkeen.

Tärkeintä olisi nyt – ja katselmus ei riitä – korjata Suojan rakennusta kiertävän tien pintakerros kokonaisasfaltointina. Jos ensi kesää odotellaan, se on varmasti jo puhjennut sorakerrokseen asti lastausalueelle ajavien tukkirekkojen painon alla.

Asialla on todellinen kiire ja tarve, koska mutkasta tulee henngenvaarallinen, jos tienpinta saa vain urautua murentua. Talvella mutka on muutenkin huonolla hoidolla, aina liukas ja aivan liian viettävä.

Sanotaan, että matkailu avartaa. Pitkälle ei tarvitse matkata, kun huomaa eron keskus- ja kakkos taajaman välillä. Olihan se yllätys kun näki, miten kaupungin keskusta oli parsittu paikkoja täyteen, tosin tarpeellisia kaikki tyyni. Olikohan polttoaine kuitenkin loppumaisillaan, kun tehtiin päällystekaluston täyskäännös ja näytettiin, missä taajamassa raha asuu?

Vähempiarvoinen taajama jätettiin herran haltuun tuskailemaan kuoppiensa laidalle, ja niitä riittää myös taajamien väliä ajaleville. Kun haaapamäkisiltä kysyy, mitä kuuluu, he vastaavat että ”siinä se menee kuoppia kierrellessä!”

Antero Pohjonen

Keuruu, Haapamäki

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut