Kuntakorruptioko maan tapa?

Hannu Luotola

Korruptioon, kuntien ”maan tavan” yleistymiseen ovat osallisia myös poliisi- ja syyttäjäviranomaiset. He kun eivät pitkällä tikullakaan koskisi kuntalaisten ilmoituksiin väärinkäytöksistä tai niiden epäilyistä.

Onko Suomen kuntien hallintoon omittu meille vieraita käytäntöjä, missä lain kunnioitus koko ajan vähenee?

Keskusrikospoliisin korruptioon erikoistunut komisario Juuso Oilinki toteaa (US 9.8.2012) korruptio-ongelmien keskittyvän Suomessa kuntasektorille.

Transparency Suomen korruptioseminaari ( 22.11.2012) totesi, että Suomessa on käsittämätön tilanne: päättäjät valvovat itse itseään ja päättävät, mitä kerrotaan poliisille. Ongelma on jääviyksiä ja epäasiallisia kytköksiä piilotteleva hallintorakenne. Korruptiotutkijat vaativat tilintarkastajille velvollisuutta ilmoittaa rikosepäilyt viranomaisille. Tutkimuksen mukaan hyvä veli -verkostot ovat vakava yhteiskunnallinen ongelma Suomessa (Vaasan yliopiston julkaisuja, selvityksiä ja raportteja 182/2013). Ihmiset eivät enää luota poliittisiin eivätkä taloudellisiin johtajiinsa ja päättäjiinsä.

OECD:n lisäksi kansainvälinen korruptioelin Grego on huomauttanut Suomea kuntavalvonnan puutteesta.

Suomen etu on, että kuntien ”maan tapaan” puututaan. Meillä ei saa olla sellaisia viranomaisia, jotka katsovat läpi sormiensa lainsäädäntöä vastaan tehtyjä rikkomuksia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.