Saarijärven tilinpäätöskuva on kaikkea muuta kuin selkeä

Kalevi Kuorelahti

Keskisuomalainen (20.6.) kertoi Saarijärven kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätöksistä vuosilta 2008–2011 otsikolla Tilinpäätös antaa oikean kuvan taloudesta. Uutinen kertoi kaupunginhallituksen vastauksesta hallinto-oikeuden pyytämään lisäselvitykseen oikeudessa käsiteltävänä olevaan saarijärveläisten valtuutettujen tekemään valitukseen kyseisten vuosien tilinpäätösten virheellisyyksistä.

Lisälausunnon on kaupunginhallitukselle valmistellut Saarijärven kaupungin pääkirjanpitäjä ja esitellyt kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Vuori.

Uutisen mukaan mainittuja asioita ei voida kuitenkaan kieltää. Niistähän on ”mustaa valkoisella” eri tilinpäätöksissä.

Vuoren antamassa vastineessa näitä asioita yritetään selittää, ikään kuin ne olisi tilinpäätöksissä oikein käsitelty. Selitykset eivät kuitenkaan ole kirjanpitolain ja tilinpäätöskäytäntöjen mukaisia.

Ensinnäkin 4,2 miljoonan euron pääomalainasta pitää olla kaupunginvaltuuston tekemä laillinen päätös. Missä tällainen päätös on?

Vesieläinpuiston pääomalaina, 4,2 miljoonaa euroa, voidaan kirjata alas menetettynä rahana, eli tappiona sekä Vesieläinpuisto Oy:n että Saarijärven kaupungin kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä. Se raha on todella hävinnyt kaupungilta Vesieläinpuiston tekemänä tappiona.

Mutta se on alas kirjattu vain 2,7 miljoonana eurona kaupungin tilinpäätöksessä. Näin se parantaa virheellisesti kaupungin tilinpäätöstä ja tappiota sekä jättää ”aukon” muille virheellisille kirjauksille. Mihin tämä 1,5 miljoonan euron erotus on joutunut?

Kirjanpidossa tämä rahasuoritus on kirjattava todellisella raha-arvolla konsernin molempiin yhtiöiden tilinpäätöksiin samoilla luvuilla. On siis näytettävä siitä selkeästi aiheutuva tappio ja kuka sen kantaa, eli Saarijärven kaupunki.

Kassalaskennassa, kirjanpidossa ja taseessa raha ja rahasuoritukset selvästä rahasta on arvostettava ja kirjattava aina nimellisarvoonsa eikä niistä voi tehdä ”harkinnanvaraisia käyvän arvon alennuksia” kuten käytettyjen rakennusten ja koneiden arvoista.

Konsernitilinpäätöstä 2008 ei ole tehty, koska sitä ei yksinkertaisesti voi tehdä laillisesti eri luvuilla samasta asiasta. Nyt kirjattu asia ei kerro todellista tappiota, ja kirjauksella on ”kaunisteltu” Saarijärven kaupungin tasetta.

Ainakaan tältä osin tilinpäätös ei anna oikeaa kuvaa taloudesta.

Selitetyt virhekirjaukset eivät voine olla satunnaisia vahinkoja tai teknisiä laskuvirheitä, koska niitä on ainakin 2008–2011 joka vuosi peräkkäin useita. Ne ovat järjestelmällisesti ja virheellisesti parantaneet kaupungin tasetta ja näennäistä taloutta. Kahdenkertaisen kirjanpidon tarkoitus on paljastaa armotta satunnainen laskuvirhe tase-erona.

Edellisen vuoden lopetustasetta käytetään aina seuraavan vuoden aloitustaseena. Kahdenkertaisessa kirjanpidossa tuo operaatio vaikuttaa aina joihinkin muihin vastatileihin rahan kulumisena.

Tällainen ”vuotava kirjanpito- ja tase-menettely” antaisi mahdollisuuden peittää jonkun muun vastaavan suuruisen kulun. Ääritapauksessa se jopa mahdollistaisi selvän rahan ottamisen, ja taseet kuitenkin täsmäisivät.

Kiistaan on olemassa yksinkertainen ratkaisu: nostaa pöytään yhtä aikaa noilta vuosilta Vesieläinpuiston, Saarijärven Seudun Yrityspalvelun ja Saarijärven kaupungin tilinpidon alkuperäiset tositteet, päiväkirja ja pääkirja, ja todeta miten asiat on niihin kirjattu.

Samalla pöytään tulee tuoda kaupunginvaltuuston tekemä alkuperäinen, kirjallinen ja laillinen päätös Vesieläinpuiston 4,2 miljoonan euron pääomavelan alas kirjaamisesta ja poistamisesta kirjanpidosta.

Miksi tätä ei ole tehty ja tehdäänkö se?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu