Tuulesta turvallista voimaa?

Virpi Poikolainen

Suomeen on rantautunut tuulivoimabuumi, jota valtio avokätisesti tukee. Tavoite on hyvä: päästöjen vähentäminen. Hiljattain uutisissa kerrottiin, että pian Päijänteenkin joka kolkkaan on nähtävissä tuulimylly ja ”että kyllä ihmissilmä siihen tottuu”. Onko silmin nähtävä muutos kuitenkaan se pienin haitta?

Tuulimyllyt aiheuttavat ääni-, maisema- ja maankäyttöhaittoja. Tuulimyllyn aiheuttama ääni on matalataajuista infraääntä, joka kulkeutuu ilmassa pitkiä matkoja ja läpäisee materian. Keskustelua infraäänen haitoista hillitään vetoamalla siihen, että ihmiskorva ei yleensä havaitse tuota matalaa ääntä.

Kiistaton tosiasia on se, että infraäänen on havaittu aiheuttavan mm. päänsärkyä, huimausta, tinnitusta, keskittymis- ja oppimishäiriöitä, ärtyneisyyttä, stressiä ja unettomuutta.

Monissa maissa tuulivoimala tulee sijoittaa vähintään 2–3 km etäisyydelle pysyvästä asutuksesta – Suomessa etäisyys on määritelty sanoilla ”riittävän kauas asutuksesta ja muista melulle herkistä kohteista”.

Se, mitä korva ei voi ehkä kuulla, voi kuitenkin silmä havaita – jättimäistä rakennelmaa tuskin voi olla huomaamatta. Joku saattaa pitää tuulimyllyä kauniina, toinen taas ei. Hankalin näköhaitta lienee valon ja varjon välke, joka muodostuu silloin kun aurinko paistaa tuulimyllyn takaa. Välkevaikutus saattaa tiettyyn aikaan ja sopivalla säällä ulottua jopa 3 kilometrin päähän. Monissa maissa on määritelty suosituksia tai aikarajoja välkkeelle. Suomessa ei.

Tuulivoimaa markkinoidaan päästöttömänä energiana, mihin ei tosin lasketa tuulimyllyn valmistamista, kuljettamista tai pystyttämistä. Mutta onko kaikki vaikutukset huomioitu? Miten jättimäiset rakennelmat vaikuttavat ilmastoon paikallisesti ja maailmanlaajuisesti – ja vaikuttavatko ne?

Teksasin laajojen tuulivoimapuistojen yhteydessä on havaittu noin asteen lämpötilan nousua. Tämä johtuu siitä, että auringon laskettua viileä ilma on lähellä maanpintaa ja ylhäällä lämpimämpää, tuulimylly sekoittaa nämä ilmamassat. Näin ollen keskilämpötila nousee paikallisesti. Jos niinkin pieni muutos kuin perhosen siivenisku voi aiheuttaa myrskyn toisella puolen maailmaa, niin mikä on tuulimyllyjen yhteisvaikutus? Onko sitä edes tutkittu – vai elämmekö siinä kokeessa paraikaa? Entä kuinka veden kiertokulku ilmakehässä muuttuu ja mitä siitä aiheutuu?

Ihmisen teot vaikuttavat ympäröivään luontoon. Petolinnuista pahiten tuulimyllyistä kärsivät maa- ja merikotka sekä sääksi, joten niiden elinalueille ei tuulimyllyjä soisi rakennettavan. Lepakoille tuulimylly tietää loppua. Voimala ja sähkönsiirto synnyttävät sähkömagneettista säteilyä, jonka vaikutuksia muuttolintujen navigointiin tai kalojen vaellukseen ja lisääntymiseen ei tarkkaan tunneta.

Tarvitsemmeko tuulivoimaa Suomeen ja haluammeko sitä? Hiljaisuus on yksi arvokkaista luonnonvaroistamme – emmehän halua tehdä hiljaisuuden temppelistä melusaasteen mekkaa?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu