Keski-Suomeen saatava ainakin 25 karhulupaa

Kari Kunelius

Keski-Suomessa elelee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tuoreen arvion mukaan yli 250 karhua. Tämän kesän pentutuoton arvioidaan olevan 45 pentua. Meille vetää vertoja karhutuotannossa ja kokonaismäärässä enää Pohjois-Karjala, joka on sekä isompi pinta-alaltaan että perinteistä karhualuetta.

Meillä on painopiste maakunnan läntisissä osissa, johon lähes koko pentutuotto keskittyy. RKTL:n lausunnon mukaan Keski-Suomesta voitaisiin metsästää tulevana syksynä yli 25 karhua kantaa pienentämättä. Kanta on päässyt kasvamaan Suomenselällä maan tiheimmäksi karhujen ”asutuspolitiikan” tuloksena.

Karhun levittäytymisvyöhykkeelle, johon Keski-Suomikin kuuluu, myönnetään tänä vuonna 36:n karhun kaatokiintiö. Toivottavasti luvista ainakin 25 saataisiin Keski-Suomeen.

Suomenselän karhutiheys on jo ylittänyt sekä suotuisan suojelun tason että paikallisväestön kestokyvyn.

Osa karhualueen väestöstä vähättelee ongelmaa, mutta ne edustavat samalla etupäässä sitä kansanosaa, joka viihtyy työssään ja harrasteissaan lähinnä muualla kuin metsässä.

Karjatalous, hevosharrastus, metsätyöt, marjastus, metsästys ym. ovat niitä luontoon liittyviä toimintoja, joihin karhuilla voi olla vaikutusta. Ongelmaa ei pienennä se tosiasia, että karhu ei ole tappanut ketään kymmeneen vuoteen Suomessa.

Pitkään jatkunut karhun rauhoitus ja vain poikkeusluvilla tapahtuva vähäinen metsästys ovat johtaneet siihen, että osa karhuista on muuttumassa opportunisteiksi. Niillä on äly ja valmius mitata, kuinka paljon ihmisestä voisi olla niille hyötyä. Muun muassa Saarijärven Pajumäellä ja Kuoppalassa on ollut koko kevään päällä tilanne, jossa karhut yrittävät ottaa maatilojen pihapiirejä haltuunsa.

Karhujen mielestä ihmiset eivät kuulu sinne. Kevään konfliktit ovat koetelleet paikallisten hermoja ja rasittaneet poliisivoimien resursseja.

Myös riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-apu on saanut hoidettavakseen hälytystehtäviä.

Suomen riistakeskus on myöntänyt yhden määräaikaisen ja tarkasti rajatun poikkeusluvan yhden pihakarhun poistoon tietyllä alueella Saarijärven kaupungissa. Lupa-aika päättyy 25.6.

Vanha suurpetojen metsästysperinne on päässyt pahasti katkeaman läntisessä Suomessa. Ukkoutuva metsästäjäkunta on keskittynyt viime vuosina lähinnä lihatalkoisiin eli hirvieläinten metsästykseen. Muutamia ammattilaisia koirineen tietysti löytyy aina, mutta onko metsästäjillä aikaa jahtien tulokselliseen läpivientiin?

Ilvesjahdit ovat osoittaneet täälläkin, että vaikka käskynjakoon ja jälkien etsintään kutsuttaisiin koko metsästysseura, paikalle tulee vain pieni ja valikoitunut joukko metsästäjiä. Samoin voi käydä karhujahdissakin.

Karhunmetsästyksessä ampuja on aina yksin vastuussa ja maksaa esimerkiksi haavakkojahdit omasta pussistaan. Karhumerkki on ammuttava. Myös passissa olo tai haukulle eteneminen saattaa olla hieman erilaista kuin hirvenmetsästyksessä.

Karhu on toki syötävä eläin ja nahankin moni haluaisi seinälleen. Näihin on tosin vielä tosi pitkä matka siinä vaiheessa, kun jahtia vasta järjestellään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu