Talouden kriisi vai tasapaino?

Isto Lehtinen

Jyväskylän kaupunginvaltuusto teki 10.6. uhkarohkean päätöksen pitää vuoden 2014 veroperusteet entisellä tasolla. Näin siitä huolimatta, että kaupungin talous on epätasapainossa.

Vuoden 2012 vuosikate oli vain 6 miljoonaa euroa. Tasapainoinen tulos olisi edellyttänyt 52 miljoonan vuosikatetta.

Veropäätös on hyppy tuntemattomaan. Se ei perustu talousarvion valmisteluun vaan siihen, että menopohjasta voidaan leikata veroperusteita tarkastelematta 11,5 miljoonaa.

Se, mitä menoja leikataan, on julkisuudessa kertomatta. Talousarvion valmistelussa välähtää demokratian sijasta komentotalous.

Kunnallistalouden merkittävin tunnusluku on vuosikate. Vuositulojen ja -menojen erotuksen tulee terveessä taloudessa kattaa vähintään sataprosenttisesti kirjapidon poistot. Näin ei Jyväskylässä ole vuosiin ollut.

Vuosikate on kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana vuosittain ollut alle 50 prosenttia vaaditusta ja suurten kaupunkien vertailussa kaupunki on jatkuvasti kuulunut heikoimpaan viidennekseen.

Vuoden 2012 tilipäätös kertoo, että matkaa syömävelan puolelle oli todella vähän, vain kuusi miljoonaa. Kaupungin pitää nyt selvitä vuonna 2014 nykyisillä tuloperusteilla. Samalla pitää menopohjasta pitää leikata 11,5 miljoonaa.

Kaupungilla on kumulatiivistä ylijäämää yli 96 miljoonaa (Ksml 11.6.). Tämä ylijäämä ei ole syntynyt tuloksen kautta , vaan on kaupunkikonsernin sisäistä ”hokkuspokkus” -ylijäämää, joka on tehty kaupungin taseen arvonkorotuksilla.

Arvonkorotukset eivät ole tuoneet kaupungin kassaan yhtään euroa. On kyseenalaista, onko tällaisella ylijäämällä kuntalain tai kirjanpitolain tarkoittama merkitys?

Kaupungin taloutta on tasapainotettu pääasiassa tasaisin menoleikkauksin. Tulokset ovat olleet heikkoja.

Menot ovat kasvaneet tuloja nopeammin. Joskus voisi juustohöylän asemesta tarkastella, mitkä menot ovat välttämättömiä ja mitkä tarpeellisia.

Kulttuuri-, vapaa-aikatoimen ja nuorisotoimen nettomenot ovat yli 30 miljoonaa vuodessa. Jos kaupunki luopuisi näistä toiminnoista ja toimitilat annettaisiin peruslämpöisinä toimijoille, voitaisiin säästää 20 miljoonaa vuositasolla.

Toiminnot hoidettaisiin vapaaehtoisvoimin tai järjestöjen toimesta. Teattereita ja orkestereita pyörittäisivät järjestöt valtiontuen ja sponsoreiden tuella.

Kirjastoon pääsisi kerran viikossa ja ladut avattaisiin ja pidettäisiin kunnossa itse. Halleilta viimeinen lähtijä sammuttaisi valot.

Muutama miljoona lisää voitaisiin säästää tinkimällä katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidosta. Ruohon ja pensaiden annettaisiin kasvaa. Nurmikko leikattaisiin vain Lutakosta ja kenties Kirkkopuistosta.

Talviauraukset ulotettaisiin lähinnä joukkoliikennekatuihin. Katuvalaistusta vähennettäisiin erityisesti koristelun osalta.

Joku saattaa jo tulevaisuuden mielikuvana nähdä luottamushenkilön tai viranhaltijan hiihtelevän reppu selässä iltahämärissä kohti kaupungintalon kokousta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu