Palkatkaa naisia ja tehkää lapsia

Heli Järvinen

Inkeri Pasanen ja Anita Kärki ihmettelevät kolumneissaan (Ksml 2.6. ja 13.6.) Yrittäjänaisten kansalaisaloitetta vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta ja esittämiämme hurjia vauvakustannuksia. Olemme laskeneet tarkasti auktorisoidun kirjanpitäjän ja lakimiesten avulla, mistä kustannukset keskimäärin koostuvat.

Kuten Kelakin toteaa, keskimääräisten vanhempainvapaiden aiheuttamat palkkakulut sosiaalikuineen ovat Kela-korvausten jälkeen työnantajalle noin 5000 euroa. Tämän lisäksi Suomessa vanhempi saa hoitaa sairasta alle 10-vuotiasta lasta 4 päivää kerrallaan täydellä palkalla.

Yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa tekemämme jäsenkyselyn mukaan vanhempi on poissa sairaan lapsen kanssa keskimäärin 5 päivää vuodessa. Äitiyslomien jälkeen yhdeksässä vuodessa keskivertopalkansaaja aiheuttaa siis palkkakuluja sairasta lasta hoitaessaan lähes 8000 euroa. Lisäksi raskaudesta aiheutuvien poissaolojen aiheuttamat kustannukset on arvioitu noin 900 euroksi.

Kärki (Ksml 13.6.) pitää erikoisena sitä, että yrittäjänaiset vaativat yhteiskuntaa apuun asiassa, josta on yhteisesti sovittu työehtosopimuksissa. Niitä sopimuksia ovat kuitenkin olleet tekemässä ihan muut kuin naisvaltaisten alojen pienyrittäjät: ne on solmittu isojen liittojen kesken, mutta yleissitovuus pakottaa myös pienet työnantajat noudattamaan niitä. Eli monet vanhemmuuden kustannuksia maksavat yrittäjät eivät todellakaan ole olleet edustettuina niissä pöydissä, missä niistä on sovittu.

Me, Yrittäjänaiset haluamme pitää tiukasti kiinni työntekijöiden lapsien hoito-oikeudesta samoin kuin muistakin äitiysetuuksista. Mutta toisin kuin Pasanen, emme käsitä sitä, miksi kustannukset Kela-korvausten jälkeen lankeavat työnantajalle, sillä vauvat ovat meidän kaikkien yhteinen etumme sekä meidän kaikkien palkansaajien eläkkeenmaksajiamme. Yhteisistä verovaroista maksamme päiväkodit, koulut, tiet ja kirjastot, mutta edelleenkin oletamme, että vauvasta aiheutuneet kustannukset maksetaan suurimmalta osin äidin työnantajan pussista.

Kuten Pasanenkin huomasi, tämä ei ehkä ole ongelma 1000 ihmistä työllistävälle yritykselle, mutta sen sijaan tämä on valtava kynnys pienille naisvaltaisille yrityksille. Esimerkiksi Vehniän Koivukodin yrittäjä Maarit Heikkinen kertoo maksaneensa 11 vuoden aikana työntekijöidensä lapsista 350000 euron vauvalaskun.

Tästä syystä naisten yritykset eivät kasva, eivätkä työllistä ja tästä syystä koulutetut nuoret naiset ajautuvat pätkätöihin, minkä Pasanenkin tunnustaa. On naiivia ajatella, etteivätkö työnantajat jo olisi ennen aloitettamme olleet tietoisia naisen palkkaamiseen liittyvistä riskeistä nykyjärjestelmässämme.

Aloitteemme tavoite on nimenomaan poistaa tämä räikeä epäkohta, joka kyykyttää perheenperustamisiässä olevat nuoret naiset pätkätöihin ja kykyjään vaatimattomampiin tehtäviin. Me nimenomaan haluamme, että yrityksillä on tulevaisuudessa mahdollisuus palkata lisää naisia ja naisilla paremmat mahdollisuudet hankkia lapsia. Turha kenenkään on ampua viestintuojaa, sillä vaikeneminen tästä asiasta ei auta ketään meistä tulevaisuudessa!

Ruotsissa asia on ratkaistu aikapäiviä sitten. Siellä kaikki nämä kustannukset hoidetaan yhteisesti verovaroin siten, että kaikki tuloveroa maksavat, niin työntekijät kuin työnantajatkin osallistuvat kuluihin sairausvakuutusmaksun yhteydessä maksettavalla osuudella. Järjestelmään ovat tyytyväisiä niin palkansaaja- kuin työnantajajärjestötkin.

Suomi on jo nyt paras maa äideille. Onneksi Anne Kalmari sekä 108 muuta kansanedustajaa sekä 12 muuta järjestöä ovat tukenamme siinä, että saisimme Suomesta maailman parhaan maan myös äidin työnantajalle.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.