Lapsiystävällisyys on kyseenalaista Jyväskylässä

Minna Mustonen, Mari Josefsson

Jyväskylän kaupungin hallinto on päättänyt tehdä säästöjä kyläkoulujen lakkautuksella. Alun perin neljän kyläkoulun lakkautusuhan alle on liitetty nyt ainakin viides kyläkoulu. Koulut ovat Vespuoli, Saakoski ja Hurttia Korpilahden kaupunginosasta, Oravasaari ja Nyrölä.

Palautekeskustelut ja nettipalautteet lakkautuskriteereihin liittyvistä selvityksistä ovat nyt muuttaneet koulujen asemaa lakkautusuhan suhteen niin, että yksi kyläkoulu ehdotetaan lakkautettavaksi. Lopulliset päätökset asiasta tehdään jo 14.5.

Lakkautuskriteereihin liittyvissä kouluja koskevissa selvityksissä merkityksellisimmäksi asiaksi nousee kustannukset. Rahan merkitystä mitenkään vähättelemättä, asiassa määrää nyt kuitenkin enemmän raha, kuin pienen lasten hyvinvointi ja jopa turvallisuus. Tällä tavallako kaupunki kohottaa sille tärkeäksi tullutta imagoaan?

Pahimmassa tapauksessa 7-vuotias lapsi voi, lain mukaan, joutua pimeässä pakkasaamussa kävelemään 3,5 kilometriä odottamaan valtatien varrelle ohi hurahtavien rekkojen viereen taksia ja viettämään matkoineen ja odotusaikoineen (kaikki kyydissä kulkevat lapset eivät pääse samaan aikaan koulusta) jopa 9 tuntisen koulupäivän? Millaisen kuvan kaupunki antaa kaikella tällä itsestään lapsille, tuleville veronmaksajille?

Jyväskylän ja Korpilahden kuntaliitoksesta on kulunut nyt kolme vuotta. Juuri se aika jolloin liittymissopimuksen voimassaoloaika päättyy. Liittymissopimuksen ”Visiot ja tavoitteet” -osion sisältö on täysin ristiriidassa kyläkoulujen lakkautuslinjan kanssa.

Onko kaupunki liittymisen mahdollistamiseksi esittänyt ensin tavoitteensa kehittää Korpilahden kyläalueita ja säilyttää niiden elinvoimaisuus, mutta sitten sopimusajan rauettua, mitätöimään nämä tavoitteet? Kun kylältä loppuu koulu, loppuu viimeistään myös sinne tuleva asukasvirta. Näinkö Jyväskylän kaupunki haluaa näivettää reuna-alueensa ja ahtaa asukkaansa tiheisiin keskuksiin? Niin kaupunki näyttää nyt toimivan. Tämä ei ole kansalaisluottamusta herättävää eikä varsinkaan uusia asukkaita houkuttelevaa toimintaa.

Pyytäisimme päättäjiä suuntaamaan katseet esimerkiksi kaupunkikonsernin ja tytäryhtiöiden suuntaan. Saisiko niiden suunnalta, kyläkoulujen sijaan, inhimillisempiä säästöjä aikaiseksi? Eiköhän omaishoitajien, kotiäitien/ isien, apua tarvitsevien perheiden ja nyt kyläkoulujen lapset ole jo tarpeeksi laihasta kukkarostaan maksaneet/ maksamassa Jyväskylän kaupungin velkaa?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu