Hyvät suhteet ja oma armeija

Jyrki Hämäläinen

Pertti Kavén esitti (Ksml 11.5.) niin paljon virheellistä tietoa, että sitä on pakko kommentoida.

Suomi on todellakin pieni maa ja puolustukselliset resurssimme rajalliset. Ydinaseita vastaan ei Suomi – kuten ei mikään muukaan maa – mahtaisi mitään riippumatta armeijan koosta tai liittoutumisesta.

Ydinasesuurvalta, johon Kavén viittaa, on Venäjä – ja Venäjä ei taatusti käyttäisi ydinaseita hyökkäysaseena Suomea vastaan. Miksi se saattaisi elinkelvottomaksi pääkaupunkiseudun, jonka valtaaminen olisi sille tärkein tavoite? Lisäksi ydinaseiden käyttö poistaisi esimerkiksi sotilasliitto Natolta kynnyksen käyttää sitä muualla Euroopassa.

Venäjän armeija on totaalisesti erilainen kuin Neuvostoliiton. Venäjän armeijan rakenne ei enää vastaa kylmän sodan aikaista, jolloin sillä oli yli viisi miljoonaa miestä valmiina hyökkäämään Keski-Eurooppaan.

Armeija on nyt huomattavasti pienempi ja teknistyy nopeasti, mikä asettaa Suomen puolustukselle täysin uudet vaatimukset. Tulevassa sodassa suurta merkitystä ei ole Suomen joukkojen koolla vaan laadulla ja kaluston nykyaikaisuudella.

Natoon kuuluminen sinällään lisäisi joukkojen sekä nykyaikaisen kaluston määrää. Vastapainona olisi Venäjän reagointi Nato-naapuriin, joka on ohjuskantaman päässä Pietarista.

Hyökkäys Suomeen olisi huomattavasti todennäköisempää, jos kuuluisimme Natoon. Venäjä ei vastaavasti saavuttaisi mitään sotilaallista etua Suomen valtaamisella, jos Suomi ei kuuluisi Natoon eikä sallisi Nato-joukkoja alueellaan.

Lähihistoria osoittaa, että voima ei enää kunnioita voimaa. Tuskinpa Afganistanin sissisodankäynnissä kyse on sissien voimasta vaan pelottavuudesta.

Niin Neuvostoliitto kuin Yhdysvallatkin ovat lyöneet päänsä Afganistanin vuoriin ja perääntyneet nöyrinä poikina muutaman vuoden jälkeen. Suomenkin armeijan saa pelottavaksi, jos vihollinen tietää sen siirtyvän sissisodankäyntiin viimeisenä puolustuskeinonaan.

Baltian maiden Natoon kuuluminen ei taatusti takaa niiden itsenäisyyden säilymistä mahdollisessa sodassa. Päinvastoin Venäjän on pakko valloittaa ne ensitilassa saadakseen puolustukselleen puskurivyöhykkeen.

Suomen Nato-keskusteluissa tulisi ennakoida Naton rooli 20 vuoden päähän. Jo nyt Yhdysvallat osoittaa merkkejä, että se on irrottautumassa Natosta tai ainakin poistamassa joukkojaan Euroopasta.

Kannattaako Suomen siis Nato-jäsenyyden takia kaksinkertaistaa vuotuinen puolustusbudjettinsa ja sen lisäksi hankkia sadalla miljardilla eurolla uutta kalustoa?

Paras puolustus Venäjää vastaan ovat hyvät naapurisuhteet ja itsenäinen hyvin koulutettu armeija. Toivottavasti lapsemme/lastenlapsemme pääsevät eroon tästä yhä kylvetystä ryssävihasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.