Kyläkoulut ovat väärä säästökohde

Eira Korpinen

Jyväskylä haluaa säästää edelleen pienimpien lasten opetuksesta. Näin on tehty koko Suomessa jo vuosia, vaikka OECD-maiden joukossa Suomi investoi alakouluikäisten opetukseen selvästi alle keskitason ja vähiten Pohjoismaissa.

Onko syntynyt ja syntyykö ”oikeasti” säästöjä? Ei ole syntynyt, sillä samaan aikaan oppilashuollon menot ovat räjähtäneet käsiin ja erityisopetuksen määrä sekä kustannukset ovat kasvaneet.

Kouluverkoston harvennus voi näkyä vertailtavien kuntien kustannuksissa jopa niin, että yhdessä kunnassa kahden koulun ylläpito maksaa enemmän kuin viiden koulun ylläpito toisessa kunnassa.

On otettava huomioon, että valtionosuus kattaa Keski-Suomessa opetuksen kustannuksista noin 90 prosenttia. Vaikka valtionapu tulee kunnalle ns. könttäsummana, se lasketaan oppilaskohtaisesti.

Päätöksentekijät kunnissa ovat vastuussa siitä, miten valtionosuus käytetään. Meneekö sen pienimpien lasten hyvinvointipalveluihin vai johonkin muualla? Tiedämme kyllä, että koulutus on tuottava – pienimpien lasten kohdalla tuottavin sijoitus tulevaisuuteen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu