Museo auttaa muistamaan

Sirkka-Liisa Särkkä

”Taival pitkä takanasi

onni milloin vastoin,

myötä.

Ura kaunis uurtamasi

valistuksen suurta työtä

viepi kohti kaukaisuutta

koituvata aikaa uutta.”

Säkeistö on runosta, jonka Jyväskylän tyttökoulun oppilas ja ensimmäinen suomenkielinen naisrunoilija ja runojen kääntäjä Irene Mendelin (1864–1944) kirjoitti 50-vuotisuuttaan juhlistaneen koulunsa johtajaopettaja Ida Granathille tämän jäätyä eläkkeelle.

Jotain tuosta tunnelmasta tulvahti mieleeni katsoessani kuvaa Voionmaan lukiolla sijaitsevasta Jyväskylän tyttölyseon museosta (Ksml 24.4.).

Miten tutuksi koen miljöön, vaikka se on keinotekoisesti koottu ”uuden ajan” ehdoilla, ja kuitenkin se ”viepi kohti kaukaisuutta” eli aikaan, jolloin olin 11-vuotias Jyväskylän tyttökoulussa opintonsa aloittanut koululainen.

Kuvassa on myös toinen tärkeä ja elävä ”muisto”, luokanvalvojani ja käsityön opettajani Eeva-Kaisa Peura. Hän on ollut pitkän uransa aikana vaikuttamassa innostavasti oppilaisiinsa, kuten oheistekstissä esitelty Emma Irene Åström (1847–1934), joka vuoden mittaisen opetusjaksonsa aikana sai – ruotsinkielisyydestään huolimatta – nuoret oppilaansa innostumaan suomen kielestä niin, että vaativat opettajaltaan kielioppitunteja.

Jyväskylän seminaarissa opiskellessaan Emman kielitaito oli karttunut, mutta sitä kohensi myös oppilaiden kanssa työskentely. Häntä voi todella pitää naissivistyksen esikuvana pystyttyään mieskeskeisessä koulumaailmassa saavuttamaan lopulta kunniatohtorin arvonimen.

Kuvassa näkyvät ja aikakaudestaan kertovat tavarat palauttavat mieleen muistikuvia menneisyydestä, johon tuntee olevansa vielä sidoksissa aikajanan kutistuessa nykyhetkeen. Perintö on elossa, vaikka onkin ”kellaripiilossa” mielissämme.

Toivottavasti saamme Jyväskylän tyttölyseon museon esittelykuntoon ja muidenkin nähtäväksi, kun koulu juhlii 150-vuotisuuttaan vuonna 2014.

Olisipa vielä elossa Suomen ensimmäinen, Jyväskylässä syntynyt naiskauppaneuvos Hanna Parviainen (1874–1938), tyttökoululainen hänkin. Pystyisikö naispuolinen yritysjohtaja (mm. Parviaisen tehtaat/Säynätsalo) auttamaan nykypäättäjiä koulujemme rahoitusongelmissa?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu