Nato-jäsenyys ei ole ilmoitusasia

Lars-Olof Fredriksson

Sotilasliitto Naton jäsenyyden kaksi ääripäätä ovat siitä irrottautumassa oleva Yhdysvallat ja Baltian maat, joiden aluetta Naton tutkat ja hävittäjät valvovat.

Yhdysvallat käyttää järjestelmiinsä enemmän rahaa kuin kaikki muut maailman maat yhteensä ja Baltiassa tuskin on tykin tykkiä. Sotilasliiton yhteisenä tavoitteena on, että jäsenmaat maksavat kaksi prosenttia tuloistaan jäsenmaksuna yhteisestä puolustuksesta.

Meillä on taas intouduttu puhumaan Nato-jäsenyydestä suosittamalla sitä, mikäli omat rahat eivät riitä itsenäiseen puolustukseen. Vastuuväki rivissä tietää, että yhtälö on kestämätön ilman koko infrastruktuurin ja johtamisjärjestelmän kytkemistä Naton järjestelmiin ja valmiutta ottaa maahan vieraita joukkoja ja lentokoneita.

Luulo, että jäsenenä kaikki säilyisi entisellään, omat kokardit ja suomea puhuvat pilotit, jos vain joku kantaisi kahmalokaupalla rahaa järjestelmän ylläpitoon, on väärä. Kakkosketjun asiantuntijat oikovat mutkia puhuessaan jäsenyyden siunauksellisuudesta muiden köyhien seassa ja uskovat hyvän säilyvän Natoon ilmoittautumalla. Puolustusvoimat taas välttää suin surmin totuuden puhumista vedoten aran aiheen poliittisuuteen.

Puhe Nato-jäsenyyden vaikutuksista turvallisuusympäristöön on jäänyt vähemmälle, kun väki uskoo kriisien kaikonneen kauas. Kriisin poikasia, näyttösyin, esiintyy silti erityisesti ilmatilassa, josta merkkinä oli venäläiskoneiden äskeinen käynti Tukholman porteilla.

Kun yhdessä aikanaan harjoitellaan Islannissa, on lähes varmaa, että Venäjä ottaa siellä mittaa natolaisista.

Eli vaikka sitä sotaa ei tulekaan, olisi viisaampaa pidättäytyä demonstraatioista asealalla, pitäytyä hyväksi havaittuun ja jättää uhoaminen Nato-jäsenyydellä. Jatkossakin joku lentää vapaan Suomen ilmatilassa, omat koneet tai sitten vieraat, mutta ilmaista ei peli ole jäsenenä tai itsenäisenä.

Maksamme nyt puolustuksesta vain puolet Naton edellyttämästä tasosta ja kuitenkin Suomesta toivottaisiin kantavaa voimaa horjuvaan liittoon osaamisen ja sivistyneen toimintatavan takia. On epäselvää, mitä Ruotsi nyt aikoo, kun sen armeijasta on tullut heittopussi turvallisuuskeskustelussa.

Puheet Pohjoismaisesta yhteistyöstä menevät nekin pesuveden myötä, kun yhteisistä tavoitteita suurissa hankintakysymyksissä ei voida sopia järjestelmien ja toimintatapojen erilaisuudesta johtuen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu