Ahneudella on hintansa

Erkki Huovinen

Historiasta tiedämme, että ahneus saa usein paljon pahaa aikaan. Suomalaisessa yhteiskunnassa tämä on nyt nähty.

2000-luvulla harjoitettu liberalistinen veropolitiikka on tullut tiensä päähän. Mutta tästä huolimatta linja näyttää jatkuvan, nyt yritysmaailman verohelpotuksin.

Vakaasti on uskottu, että massiivinen veroale toisi hyvää, erityisesti dynaamisen kulutuskysynnän muodossa. Mutta mitä sitten, kun kysyntä hiipuu? Pieni- ja keskipalkkaisia tämä politiikka ei ole paljoa lämmittänyt.

Muutamien kymppien veroale on haihtunut mm. ruuan jatkuvaan nousevaan hintapiikkiin. Veroedut ovat valuneet hyväosaisille ja tosirikkaille, jotka voivat edelleen harrastaa ”joustavaa verosuunnittelua”.

Paikallisestikin voisi puntaroida yhteiskunnallista tilaamme. Jyväskylän kaupunkikonsernin palkkapolitiikkaa on ruodittu aiheellisesti ja näkyvästi.

Viimeisimpänä on kohuttu johtavien sote-pomojen palkkausta, joita kuntapoliitikot ovat olleet junailemassa ammatti- ja aateveljilleen. Asiaa kannattaisi tutkailla myös jääviyden näkökulmasta?

Missä ovat nyt ne kaupunginvaltuuston ”huutajat”, jotka ovat vuosia vaatineet monenlaista tasa-arvoa ja tutkimusta kunnallisista palveluista sekä henkilöstöjärjestelyistä. Menikö pupu pöksyyn, kun itse ei ole osattukaan noudattaa kohtuullisuutta? On huvittavaa kuunnella perusteluita, etteivät keskeiset päättäjät voisi vaikuttaa konsernin toimintoihin.

Vedotaan yhtiölainsäädännön salassapitosäädöksiin. Konserni kun on vuosikymmenet levinnyt kuin pullataikina, nimenomaan ydintoimintojen ulkopuolella.

Olen joidenkin ay-tovereiden kanssa samaa mieltä. Kun sopimuskaudet ovat päättymässä, kannattaisi harkita järeitä voimatoimia. Esimerkiksi Jyväskylän sivistyssektorilla on töissä paljon korkeasti koulutettuja työntekijöitä huolehtimassa tärkeistä huolenpito-, kasvatus- ja koulutustehtävistä, sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluista.

Mallia voisi ottaa vaikka Journalistiliitosta. Kuukauden työnseisaus palveluissa, esimerkiksi kevään yo-kirjoitusten ja sesonkitoiminnan aikaan, voisi herättää kansalaiset miettimään palvelurakenteita - ihan oikeasti. Ja siinähän syntyisi myös melkoisesti kauan kaivattuja budjettisäästöjä!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu