Ei kaksilla rattailla puolustuksessa

Mauri Pekkarinen

Päätoimittaja Pekka Mervola tiivisti kolumnissaan (Ksml 5.5.) ansiokkaasti puolustusvoimiemme, erityisesti ilmavoimien, viime vuosikymmenien materiaalista kehitystä. Mervola on oikeassa myös siinä, että Hornettien seuraajien valinta on edessä noin kymmenen vuoden kuluttua ja valmistelu alkaa varsin pian.

Voin yhtyä myös hänen huoleensa niistä ”julkisuudessa olleista väitteistä”, joiden mukaan maallamme ei olisi varaa ylläpitää uskottavan puolustuksen edellyttämiä puolustusvoimia. Hyvä olisi kuitenkin ollut kertoa, että Vanhasen II hallituksen aikana teimme päätökset nostaa tasaiseen tahtiin puolustusmäärärahoja noin neljänneksellä, mutta Kataisen hallitus on tehnyt niihin historiallisen suuren leikkauksen.

Mutta sitten päätoimittaja ikään kuin ohimennen ja itsestään selvyytenä sanoo, että ”puolustuspoliittisen peruslinjauksemme, liittoutumattomuuden, uudelleen arviointi olisi myös järkevää.” Tällainen ajatus on toki tuttu monista kokoomuksen taholta tulleista linjauksista.

Päätoimittaja perustelee Nato-myönteisen kantansa varsin omaperäisesti: ”Nato ei enää ole kylmän sodan vuosien kaltainen voima. Se on nykyisin heikompi ja hajanaisempi kuin vahvuuden aikaan, mutta Suomelle se olisi juuri siksi ja silti sopiva viiteryhmä”.

Tällainen Naton kehitystrendi on kyllä olemassa, mutta Suomen Nato-jäsenyyden perusteleminen sillä on kyllä ihan uutta.

Kylmän sodan jälkeen ja koko viime vuosikymmenen presidentti Halosen ja pääministeri Vanhasen ulkopoliittisen johdon aikana Suomi ja suomalaiset ovat kokeneet ehkä koko historiansa vakaimman ja turvallisimman aikakauden. Suomen osalta se on perustunut uskottavaan puolustuskykyyn ja sen takana olevaan yksituumaiseen kansaan, EU-jäsenyyteen sekä Nato-kumppanuuteen ja -optioon.

Ne ovat yhdessä luoneet pohjaa hyville suhteille kaikkiin ilmansuuntiin. Samalla olemme voineet itse valita, mihin ja millä tavoin olemme lähettäneet Suomen nuoria miehiä ja naisia osallistumaan etäisiin kriisinhallintatehtäviin, silloinkin kun Naton jäsenmaiden harkintamahdollisuus on ollut vähäinen.

Ulkopolitiikan osalta on ollut pitkä perinne, että kulloinenkin oppositio on sitä tukenut. Kataisen hallituksen aikana ei kuitenkaan ole ollut aivan helppoa seurata myöskään ulkopolitiikan tiettyä sekaantumista.

Kataisen hallitus on leikannut määrärahoja oman maanpuolustuksen osalta, mutta löytää rahoitusta ensin Islantiin ja nyt uusiinkin ulkomaisiin Nato-harjoituksiin Itämeren alueella. Puolustusvoimiemme voimavaroja on siis leikattu ja samalla niitä sulautettu Natoon. Samalla tasavallan presidentti Sauli Niinistö on korostanut omille kansalaisille ja muulle maailmalle aivan oikein, ettei Suomi hänen toimikausillaan hae Nato-jäsenyyttä.

Tällainen kaksilla rattailla ajaminen tai horjuvin perustein keittiön kautta ja sivulausein Nato-jäsenyyden ajaminen ei ole oikein kestävällä pohjalla.

Liittoutumista havittelevilla rattailla taitaa piipahtaa myös ulkoasianvaliokunta tuoreessa mietinnössään hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta. Asiantuntijoihin vedoten ulkoasiainvaliokunta sanoo, ettei sotilaallisen liittoutumattomuuden aukoton toteuttaminen ole tosiasiassa käytännössä täysin mahdollista. Tässä valiokunta taitaa mennä jopa hallituksen selontekoa pidemmälle.

Keskustelua maamme ulkopolitiikan linjasta ja puolustusksemme perusratkaisun selkeyttämisestä on syytä käydä. Siihen keskusteluun päätoimittaja Mervola toi esille oman, suorasukaisen Nato-myönteisen kantansa. Se on selkeämpi kuin nuo kaksilla rattailla ajelevat kannanotot.

Suomen hyvät tuoreet kokemukset maantieteeseemme hyvin sopivasta vakaasta politiikasta sekä maamme hyvät suhteet kaikkiin ilmansuuntiin mielessä pitäen Suomen on mielestäni kuitenkin sitouduttava ilman spekulaatioita sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja puolustusjärjestelmään, jonka avainasioita ovat koko maan puolustaminen ja yleinen asevelvollisuus.

Tämä oli ilokseni myös presidentti Niinistön sanoma kansallisena veteraanipäivänä Jyväskylässä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.