Milloin vammaisten oikeudet toteutuvat Laukaassa?

Tuija Takala

Sanotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Katson, että sanonta ei tarkoita vammaista henkilöä, joka syntyy tai asuu Laukaan kunnassa. Kerta toisensa jälkeen tietooni on tullut lukuisia viranhaltijan tai perusturvalautakunnan päätöksiä, joissa jätetään noudattamatta lakia ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta.

Asiakaslain kahdeksannen pykälän soveltaminen vammaispalveluissa merkitsee muun muassa sitä, että vammaiselle henkilölle on annettava mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia palveluita ja tukitoimia hänelle järjestetään ja millä tavoin ne toteutetaan siten, että ne parhaiten edistävät hänen itsemääräämisoikeudensa toteutumista, ja lisäävät hänen mahdollisuuksiaan toimia ja osallistua yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä.

Laukaan kunnassa yleisin tapa toimia vammaisia henkilöitä koskevassa päätöksenteossa on yksinkertainen; päätökset tehdään kuulematta vammaista henkilöä, hänen mielipiteitään ei oteta huomioon.

Vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus tiettyihin palveluihin, esimerkiksi asunnon muutostöihin, henkilökohtaiseen apuun sekä kuljetuspalveluihin ja moneen muuhun palveluun. Kielteistä päätöstä näistä ei voi perustaa esimerkiksi määrärahojen puutteella.

Kuitenkin Laukaan kunnan viranhaltijat ja perusturvalautakunta tekevät jatkuvasti kielteisiä päätöksiä kun vammaiset henkilöt hakevat heille kuuluvia ja tarpeellisia palveluita.

Hain 16-vuotiaalle lapselleni henkilökohtaista apua hänen lomamatkalleen. Viranhaltija teki viime hetkellä asiasta kielteisen päätöksen, vaikka suullisesti oli sovittu jotain muuta.

Perusturvalautakunta piti voimassa viranhaltijapäätöksen, molemmissa oli sama peruste; lomamatkaa ulkomaille ei voida pitää tavanomaisena harrastustoimintana. Laki sanoo asiasta seuraavaa: Tavanomaisena harrastustoimintana käsitetään lomamatkat ulko- ja kotimaassa. Vammaisella henkilöllä on oikeus henkilökohtaiseen apuun lomamatkoillaan.

Asiassa ei ole merkitystä sillä, onko lomamatka tarpeellinen tai tarkoituksenmukainen.

Laki on hyvin selkeä eikä jätä tulkinnanvaraa. Viranhaltija luki läsnäollessani lainkohdan, päätöstä ei oikaistu. Perusturvalautakunnassa johtava viranhaltija jätti lukematta lainkohdan, jonka perusteella valitus olisi tullut hyväksyä. Kukaan lautakunnan jäsenistä ei kysynyt kokouksessa, mitä laki sanoo asiasta.

Toukokuussa 2012 toukokuussa hallinto-oikeus palautti kuntaan asunnonmuutostyöpäätöksen, jossa kunta velvoitettiin tekemään valittajalle tarpeelliset asunnonmuutostyöt.

Asia otettiin kunnassa käsiteltäväksi vasta marras–joulukuulla 2012, ja taas tehtiin kielteinen päätös asiasta. Päätöksestä on tehty uusi valitus hallinto-oikeuteen.

Kun viranhaltija tekee tietoisesti lainvastaisen päätöksen, kyseessä on ymmärtääkseni virkavirhe. Myös lautakunnat tekevät päätöksensä virkavastuulla. Virkavirheeksi voidaan myös katsoa, jos asian esittelijä tietoisesti johtaa lautakuntaa harhaan päätöksenteon perusteluissa.

Kuntalaisten, ja varsinkin vammaisten henkilöiden oikeusturva on olematon, joudumme tyytymään täysin mielivaltaisiin ja lainvastaisiin päätöksiin, meidät laitetaan loputtomaan valituskierteeseen joka kestää vuosia. Se maksaa todella paljon veronmaksajille.

Suurin osa ei jaksa eikä osaa valittaa, he luovuttavat ensimmäisen kielteisen päätöksen saatuaan. He, jotka jaksavat valittaa ja vaatia oikeutta itselleen tai läheiselleen leimataan ammattivalittajiksi.

Lautakunnat eivät saa toimia viranhaltijoiden tekemien päätösten kumileimasimena, vaan niiden tehtävänä on valvoa viranhaltijoiden toimien ja päätösten lainmukaisuutta, ja myöskin varmistaa omien päätöstensä lainmukaisuus.

Koskahan tämä Laukaassa toteutuu?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu