Myös sellaista tietoa, jota ei voi kirjoista oppia

Minna Jurvanen-Bagdasarov

Aleksandr Bagdasarovin konserttiarvostelussa Matti Asikainen kirjoittaa, että torstai-iltaiseen produktioon tarvitaan rakkautta paitsi musiikkia myös totuutta kohtaan. Niinpä totuuden nimissä kannattaa korjata tekstiin pesiytyneet, onneksi harvalukuiset musiikin historian asiavirheet.

Mitä musiikin historiaan liittyviä asiavirheitä mielestäsi tekstistä löysit? Korjataan ne tämän lehden palstalla, ettei yleisölle jää värää kuvaa musiikin historiasta.

Kirjoitat myös, että yleisöä haluttiinkin ennen kaikkea viihdyttää, eikä valistaa. En ohjaajana ole kanssasi samaa mieltä.

Illan konsertissa yleisö viihtyi, itki ja nauroi. Se on merkki siitä, että näytelmän sisältö kosketti. Kyllä mielestäni teksti myös aika paljon avasi venäläisen/neuhausilaisen pianokoulun tärkeimpiä periaatteita: kosketuksen merkitys kauniin soinnin saavuttamiseksi, laulava soittotraditio, legaton käyttö, uskollisuus säveltäjän kirjoittamiin merkintöihin tekstissä jne.

Se sisälsi myös sellaista tietoa, jota ei kirjoista lueta. Molempien Neuhausien matalan käden selityksen tietävät sen omakohtaisesti kokeneet: Bagdasarov opettajiltaan Vera Horoshinalta, joka oli Heinrich Neuhausin opilas, samoin Stanislav Neuhausilta.

Tekstissä avattiin myös konserttien järjestämisen vaikeuksista Jyväskylässä. Itkeäkö vai nauraa?

Missä olivat Jyväskylässä musiikkia opettavat ja opiskelevat? Älkää soittako pianoa, älkää tuhlatko aikaanne joutavaan. Rahmanivov oli harvinaisen oikeassa.

Bagdasarovin tahdonvoima on uskomatonta ja soitto upeaa. Vaikka muistikatko tulikin, hän kokosi taas kerran leijonankyntensä, vyörytti upeat fortissimo-juoksutuksensa ja hivelevän kauniit pianissiminsa.

Kahden vuoden aikana hän on soittanut uskomattoman vaativan ohjelmiston ja tuonut monologinsa ja Rahmaninovista kertovan multimedian avulla valistusta jyväskyläläisyleisölle venäläisen pianonsoiton taiteesta. Luodakseen taiteellisen teoksen, se pitää osata tehdä!

Bagdasarovin koko neljän konsertin urakka on ollut suuri taiteellinen teko.

Myös Garik suoritti vaativan monologinsa upeasti. Kiitos kaikille teille, jotka olette tulleet näihin konsertteihin ja näin tukeneet tätä vaativaa työtä!

Milloin kuulemme muitakin jyväskyläläisiä pianisteja?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu