Kyläkoulu on muutakin kuin koulu

Heli Kupari

Syrjäytyminen, yksilön häviäminen massaan, sisäilmaongelmat, liian suuret ryhmäkoot, yksilöllisen ohjaamisen mahdottomuus, koulukiusaaminen…

Tässä vain muutamia suurten opetusryhmien ja - tilojen tuomista ongelmista.

Kyläkoulujen oppilasrajaksi ollaan asettamassa 40 oppilasta.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ulla Lauttamus (sd.) toteaa että ”toki ymmärrämme kyläkoulujen arvokkaan työn ja tiiviin yhteisön merkityksen”. (Ksml 8.11.)

Eivätkö juuri tiivis yhteisö, yhteistyö ja yhteishenki ole sitä parasta ennaltaehkäisevää työtä aluksi mainittujen ongelmien karsimiseksi?

Pienten koulujen ja yhteisöjen etuina näen sen, että ihmiset tuntevat toisensa. Ongelmiin on mahdollista puuttua ajoissa.

Kyläkoulu on muutakin kuin oppimisympäristö. Se on usein kyläläisille myös vireä toimintapaikka kouluajan ulkopuolella. Eikä kyläkoulun lakkauttaminen poista oppilaita, vaan heille on tarjottava koulukyyti, opetustilat ja opettaja suuryksiköstä.

Olisiko kuitenkin kustannustehokkaampaa kuljettaa kyläkoulun toimintaan tarvittava määrä oppilaita kuntakeskuksesta kylään, eikä päinvastoin?

Esimerkiksi 36 oppilaan kouluun riittäisi neljä oppilasta, eli yksi taksilastillinen. Vaihtoehtonahan on kuljettaa 36 oppilasta suuryksikköön. Uskoisin, että kyläkouluun olisi menijöitä, jos sellainen mahdollisuus tarjottaisiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu