Jyväskylän kylien kiusaaminen lopetettava

Eira Korpinen

Kaupunginhallitus esittää äänin 11–4 neljän kyläkoulun lakkauttamista sekä koulujen oppilasrajaksi 40 oppilasta. On pakko kysyä perusteluja tällaisille päätöksille. Säästöjä haetaan edelleen koulujen opetuksesta ja pienimpien lasten palveluista.

Nyt on syytä jo kysyä, missä ovat lasten sivistykselliset perusoikeudet tässä kaupungissa?

Koulutuksen tasa-arvo taitaa olla jo historiaa. Näyttää siltä, että ’oikeudenmukaisuus’ ja kaupungin eri alueiden tasavertainen kohtelu peruspalvelujen saatavuudessa on voitu unohtaa ainakin neljäksi vuodeksi.

Päättäjät, virkamiehet ja poliitikot älkää enää ihmetelkö, miksi äänestysaktiivisuus jatkuvasti laskee. Teidän puheenne ja tekonne ovat räikeässä ristiriidassa. Miksi säästöt kohdennetaan kaikista puheista huolimatta ydinpalveluihin? Miksi byrokratia vain paisuu? Miksi säästöt kohdentuvat jälleen lapsiin, opetukseen ja opettajiin?

Mistä tulee 40 oppilaan raja? Jos kyläkoulun palvelut kohdentuvat kaikkiin kyläläisiin, kustannuksia ei pidä laskea oppilaskohtaisina. Paljonko on oppilaskohtainen valtionosuus perusopetuksessa?

Koulujen monimuotoisuus on tunnustettava; kyläkoulut toimivat kokonaisvaltaisesti ja kiinteässä vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Sen toimintaa ei voi säädellä mekaanisesti lyömällä lukkoon kiinteä oppilasmäärä, koska siinä syntyy luonnostaan aina tiettyä vaihtelua.

Jyväskylä voisi profiloitua viherkaupunkina, joka kuntaliitoksista huolimatta turvaa kyliensä elinvoiman ja niiden asukkaiden hyvinvoinnin. Se merkitsee sitoutumista koulujen säilyttämiseen ja niiden kehittämiseen.

Jyväskylän päättäjät voisivat antaa pienimmille kuntalaisille lähikoulutakuun, joka turvaisi samalla kyläkoulujen toiminnan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.