Kasvisruokaa ja asennekasvatusta

Anna Penttinen

Helsingin kouluissa on ollut käytössä kasvisruokapäivä vuoden 2011 alusta. Kouluissa siis tarjotaan kerran viikossa ainoastaan kasvisruokaa. Hankkeen tarkoituksena on edistää nuorten ekologista ymmärrystä ja muuttaa asenteita ennakkoluulottomampaan suuntaan. Kasvisruokapäiväkäytäntö on mielestäni mainio, ja se tulisi tuoda jokaiseen suomalaiseen oppilaitokseen.

Kouluruokailun kustannuksia puntaroidessa tulisi ottaa huomioon se, että esimerkiksi soijarouhe on huomattavasti eläinperäistä vastinettaan, jauhelihaa halvempaa. Kuivatussa tai säilötyssä muodossa olevat kasvisproteiinin lähteet ovat myös pitkäikäisiä, ja niiden säilyttäminen on helppoa; pakastaminen ei ole tarpeen, eikä pelkoa pilaantumisen aiheuttamasta hävikistä ole.

Se, että viikossa voitaisiin säästää edes jokunen sentti/annos, toisi jo hivenen helpotusta kireään budjettiin. Merkillepantavaa on myös se, että kasvisruokapäivänä valmistettavia ruokalajeja olla ainakin yksi vähemmän kuin tavallisesti.

Ekologinen ja eettinen näkökulma ovat kasvisruoan kenties näkyvimmät puolet. Ne ovat myös kiistatta suurimmat syyt siihen, miksi ihmisiä tulisi aiheesta valaista. Voihan toki olla, etteivät kaikki näe kaksinaismoralismia siinä, kun kotitaloustunneilla kokkaillaan lihaa, jonka tuotannon aiheuttama ympäristökuormitus on kasvisproteiiniin verrattuna moninkertainen ja paasataan samalla pakkausmateriaalin oikeaoppisesta kierrättämisestä ”luontoa säästääksemme”.

Toivoisin, että ruoantuotannon ympäristövaikutuksien pienentämiseen saisi ihan todellisen tuntuman, vaikkapa kasvisruokapäivän merkeissä.

Valitettavan usein saa törmätä kasvisruokiin liittyviin ennakko-käsityksiin. Vaikka nykynuorten sanotaan olevan valveutuneita, olisi käsityksissä ja asenteissa kuitenkin paljon parannettavaa. Sivistyslaitoksille sopiva toimintatapa olisi muokata jämähtäneitä ja vanhahtavia suhtautumistapoja joustavimmiksi.

Kasvisruokapäivänä tarjoiltavat, esim. linsseistä ja soijasta valmistetut ruokalajit olisivat todennäköisesti uusi kokemus keskiverto sekasyöjälle. Kuinka usein lihaa ravinnossaan käyttävälle tuleekaan mieleen korvata risoton broileri tofulla tai makaronilaatikon jauheliha soijarouheella? Ei varmasti kovinkaan usein. Tilanteen ironisuus on toisinaan silmiinpistävää: Kasvisruokavaliota saatetaan syyttää yksipuoliseksi, koska siihen eivät sisälly kaikki eläinproteiinin lähteet. Samaan aikaan lihaa syövä jättää huomiotta suuren osan kasvikunnan proteiininlähteistä, vaikka ne hänen ruokavalioonsa periaatteessa sisältyvätkin.

Kasvisruoasta puhuttaessa huomionarvoista on, että ohrapuuro ja pinaattiletut kuuluvat suosituimpiin kouluruokiin. Kasvisruoan toisinaan herättämät negatiiviset reaktiot eivät siis johdu ruoasta itsestään, vaan opituista asenteista. Kasvisruoka-päivää ei tulisi rajata pelkästään helsinkiläisiin kouluihin, vaan se pitäisi ottaa käyttöön ihan jokaisessa koulussa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.