Kehitysvammaisten saatava vaikuttaa asumiseensa

Olli-Pekka Haverinen

Ollaan Muuramessa keskeisellä paikalla järven rannassa. Oman tulevan kotinsa peruskiveä astelee muuraamaan kodin tuleva muuramelainen asukas. Olen Kehitysvammaisten palvelusäätiön ja Muuramen kunnan yhteisen projektin, uuden kehitysvammaisten palvelukodin peruskiven muuraustilaisuudessa.

Suomessa on noin 40 000 kehitysvammaista ihmistä. Heistä suuri osa asuu vielä aikuisinakin vanhempiensa tai muiden omaistensa kanssa, yli 25-vuotiaista yli 5000. Tarve kehitysvammaisten ihmisten asuinolojen parantamiseen ja kehittämiseen on tiedossa. Yksilölliseen asumiseen ja tuetun elämisen mahdollistaviin ratkaisuihin on löydettävä ratkaisuja.

Hallitus hyväksyi tammikuussa 2010 periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010–2015. Tavoitteena on tuottaa laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille noin 1 500 asuntoa ja lapsuudenkodista muuttaville aikuisille kehitysvammaisille noin 2 100 asuntoa. Ohjelmakaudella vuosittain tuotettavasta asunnosta Asumisenrahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) investointiavustuksen tuella on tarkoitus rakentaa noin 470 asuntoa. Kyseistä rahaa on käytetty myös Keski-Suomessa.

Uusille kuntapäättäjille kehitysvammaisten ihmisten asumisen ja palveluiden järjestämisessä on suuri haaste tuleville vuosille.

Laatusuositukset velvoittavat, että kehitysvammaisten ihmisten asuminen järjestetään tavallisilla asuinalueilla normaaleissa asunnoissa joko omassa asunnossa tai pienissä asuinryhmissä.

Suosituksista piittaamatta kunnat ovat perustaneet ja perustamassa useiden kymmenien asukkaiden suuruisia yksiköitä tavoitellessaan kustannussäästöjä. Pitkällä tähtäyksellä laitosmaiset ratkaisut tulevat kuitenkin kalliiksi heikentämällä asukkaidensa elämänlaatua ja sitä myötä omaehtoista suoriutumista ja elämänhallintaa.

Kehitysvammaisten asumispalvelujen hankintalain mukainen kilpailutus nykymuodossaan on johtanut asiakkaan oikeuksien polkemiseen. Kilpailutuksessa voittavat usein sellaiset tarjoukset, joissa laatua ei pystytä enää takaamaan. Alihintaiset tarjoukset on kuntien toimesta hylättävä.

Sen sijaan laadukas avun ja tuen toteuttaminen pitkällä tähtäyksellä on varmistettava. Tarjouspyynnöissä tulee esittää laatuvaatimukset, jotka palveluntarjoajien tulee täyttää tullakseen kilpailutuksessa huomioonotetuiksi.

Kehitysvammaisten kannalta tarkoituksenmukaisia suorahankintoja ja neuvottelumenettelyä tulee lisätä. Asunto tulee erottaa palveluista, jotta palveluntuottajan mahdollinen vaihtuminen ei johda pakkomuuttoon uuteen asuntoon.

Kehitysvammaisen henkilön ja hänen läheistensä tulee päästä osallisiksi hankintaprosessiin. Tähän kuntia velvoittaa myös YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus, joka korostaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta.

Muuraustilaisuus Muuramessa päättyy yhteiseen kahvitilaisuuteen puheineen ja yhteislauluineen. Istun samaan pöytään peruskiven ensimmäisen muuraajan ja hänen läheistensä kanssa. Keskustelussa vilahtavat tulevan kodin erinomainen sijainti, kohtuullinen koko ja pitkään odotettu mahdollisuus muuttaa omaan kotiin.

Tavoitteena siintää kehitysvammaisen ihmisen täysivaltainen kuntalaisuus – siinä tulevilla kuntapäättäjillä ja heidän tekemillä päätöksillään on keskeinen asema.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu