Almuja köyhille liikkujille ja kunnille

Ilari Kotimäki

Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo pohti kolumnissaan (1.4.) lasten liikuntaharrastusten kalleutta. Hän peräänkuulutti uusia ideoita sekä toivoen seuroja ja kuntia pähkäilemään, mitä tehdä, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus harrastaa ja liikkua.

Wallinheimo korostaa, miten meidän tulee tukea vähävaraisten lasten liikuntaa ottaen esimerkkejä huippu-urheilijoista, jotka tekevät tätä työtä.

Aina 1970-luvulle saakka vähävaraisten perheiden lapsille jaettiin koulussa erilaisia avustuksia. Ottaessaan vastaan näitä almuja nuori koki suurta häpeää.

Tämä almujen jakaminen oli suurta vallankäyttöä ja tätä on myös Wallinheimon ylistämä yhteiskunnallinen köyhäinapu liikkuville nuorille. Wallinheimon päämäärä nuorten liikunnan mahdollistamiseksi on hyvä, mutta toteuttamisen asenne on jäänne luokkayhteiskunnan ajoilta.

Valtaa ei voi löytää, ennen kuin on otettu, lopetettu, päätetty, irtisanottu, lomautettu. Esimerkkiä ei tarvitse kaukaa hakea.

Keski-Suomessa puolustuslaitoksen toimenpiteet ovat synnyttäneet pelkoa ja ahdistusta. Nyt sitten vain auttamaan ja tukieuroja jakamaan! Jakaja uskoo tuovansa onnen ja tämän kautta saavansa itse valtaa eli ääniä seuraavissa vaaleissa.

Ihan samalla tavalla voidaan katsoa kuntaremonttia. Kaikki olemme perustellusti samaa mieltä, että maassamme on aivan liikaa toimintakyvyttömiä kuntia ja hyvin monissa kunnista ikärakenne on tai tulee pian olemaan eläkepainotteinen. Jos ei ole veroja synnyttävää työtä ja ennen kaikkea työntekijöitä, niin palveluiden maksajaa ei löydy. Eli kunnat ja kuntalaiset tarvitsevat yhä enemmän valtion tukea selviytyäkseen.

Tämä tarkoittaa valtion osuuksilla pelaamista. Miten tähän on tultu? Jotta kunnissa olisi veronmaksajia, tarvitaan uusia asukkaita.

Kuntien alasajo on ollut selkeästi harkittua. Puhun nyt pihlajavetisenä ns. junasta pudonneena. Valtio ja valtion ohjauksessa kunnat voivat tyrehdyttää maalle muuton. Mitä perhe maaseutukuntaan muuttaessaan ensisijaisesti haluaa tai edellyttää muuttopaikalta? No, ainakin sitä, että koulu on suht’koht lähellä ja joitain muita vaatimattomia palveluja.

2000-luvulla Suomesta on lopetettu runsaat 1000 kyläkoulua. Suurella osalla lopettaminen on tapahtunut valtapelin seurauksena. Kyläkoulujen lopettamisella on pystytty torppaamaan perheiden halu muuttaa maalle.

Eli nuoret eivät kaipaa köyhäinapua, eivät sitä kaipaa kunnatkaan, vaan aitoa, rehellistä, avointa ja vuorovaikutteista politiikkaa.

Meidän on mahdollista luoda malli, joka liikuttaa niin köyhän kuin rikkaankin lasta, mahdollistaa esimerkiksi 20 000 asukkaan kunnan toimimisen täysin elinkelpoisena ja siihen ei tarvita nöyryyttävää almujen jakoa ja noutajan odottelua.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.