Osuuskunnalla onneen?

Viime syksynä Jyväskylän valtuuston budjettikeskustelussa kokoomus esitti yhden terveysaseman palvelujen kilpailuttamista. Muut puolueet, varsinkaan vasemmisto, eivät lämmenneet ajatukselle.

Vähän aikaa sitten lääkärit ilmoittivat professori Mauno Vanhalan ja ylilääkäri Reijo Räsäsen johdolla olevansa valmiita uhrautumaan ja ottamaan hoitoonsa Keski-Suomen perus- ja erikoissairaanhoidon perustamalla osuuskunnan. Nyt kelpasi ajatus poliitikoille, ei tosin Jyväskylän kokoomukselle eikä erityisesti valtuuston puheenjohtaja Pauli Partaselle.

Vanhaa poliittista fraasia lainaten lienee todettava, että kokoomuksen esitys syksyllä oli oikeansuuntainen mutta liian vaatimaton. Muut puolueet ovat näköjään valmiita yksityistämään koko keskisuomalaisen terveyden- ja sairaanhoidon kertalaakilla, mutta kokoomus vain kokeilemaan yhdellä terveysasemalla.

Jutun hienous ilmenee ja kiteytyy sanassa osuuskunta. Sillä myydään ajatusta yleishyödyllisyydestä, yhteisöllisyydestä ja toiminnan puhtoisuudesta suhteessa kovaan markkinatalouteen, lähes hyväntekeväisyydestä. Keski-Suomessakin on pari hyvää esimerkkiä voittoa tavoittelemattomista osuuskunnista, Keskimaa ja Keski-Suomen Osuuspankki.

Tämän osuuskunnan omistajiksi on kaavailtu henkilöstöä ja mukaan pääsisi myös yhteistoimintatahoja, kuten apteekit ja kunnat sekä kolmas sektori. Erinomaista, ajattelee moni. Lyhyet-palstallakin ihmetellään, ettei Partaselle kelpaa. Henkilöstö tarkoittanee tosiasiassa lääkäreitä ja ajatuksena on varmasti pitää päätäntävalta lääkäreillä. Muut mukaantulijat tarvitaan uskottavuuden ja hankkeeseen sitoutumisen vuoksi.

Tarkoitus on myös, että ammattilaiset johtavat ja tekevät päätökset poliitikkojen eli amatöörien sijasta. Siis lääkärit johtavat lääkäreitä. Poliittisille toimijoille eli kunnille ja Kelalle jää maksumiehen rooli.

Osuuskunnan liiketoiminta voidaan kuitenkin helposti myydä. Se voidaan myös muuttaa osakeyhtiöksi ja myydä pois vaikkapa pääomasijoittajalle tai pörssiyhtiölle.

Tukholmassa myytiin yksi terveysasema sen omille lääkäreille 80000 eurolla. Ostajat huomasivat kahden vuoden päästä, että omistamista fiksumpaa oli myydä sama toiminta 2300000 eurolla.

En tiedä, miten osuuskunnan puuhamiehet ovat ajatelleet hoitavansa arviolta noin 400–500 miljoonan vuosiliikevaihdon toiminnan siirron tälle osuuskunnalle. Olisiko kyse liiketoimintakaupasta kauppahintoineen vai jonkinlaisesta julkisesta hankinnasta? Ensin pitää tehdä päätös tästä yksityistämisestä ja sitten kilpailuttaa. Vastaako toiminnan järjestäjä kiinteistöistä? Entäpä jos kisan voittaisikin paremmalla tarjouksella joku muu kuin tämä osuuskunta?

Suurin osa luulee kyseessä olevan jonkin yleishyödyllisen hankkeen. Tosiasiassa kyse on veronmaksajien varoilla toimivan monopolin luomisesta yhden maakunnan alueelle.

Pekka Pajala

asianajaja

varavaltuutettu (kok.)

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu