Valtiontalouden tylyt kehykset

Ministerit puhuvat vastuunkannosta. He ovat luvanneet yhtenä päivänä yhtä, toisena toista ja kolmantena unohtaneet lupauksensa.

Pari esimerkkiä. Ennen vaaleja vasemmisto lupaili yli miljoonaa eläkeläistä koskevan ns. taitetun indeksin poistamista sekä antoi ymmärtää, ettei arvonlisäveroa nosteta.

Kuinkas kävi? Taitetun indeksin tyrmäsivät paitsi kokoomus myös muut hallituspuolueet jo hallitusneuvottelujen alussa. Arvonlisäveroa ollaan korottamassa.

Mielestäni vastuunkanto tarkoittaa sitä, että pidetään kiinni siitä, mitä on luvattu vaalien alla. Ei mennä yli siitä, missä aita on matalin.

Vaalilupausten lunastus koskee koko nelivuotiskautta. Kun tämän tiedostaa, jäävät turhat lupaukset tekemättä. Itse en luvannut muuta kuin viedä asiat niille areenoille, joissa päätökset tehdään, koska asioiden läpimeno vaatii aina eduskunnan enemmistön.

Tärkeintä on saada valtion velkakierre pysähtymään. Valtion velka oli viime vuoden lopulla 79,7 miljardia euroa (mrde) eli 14745 euroa per jokainen suomalainen. Vielä loppukesällä 2008 valtion velkaa oli 48,5 mrde eli 9326 euroa per suomalainen.

Velka on vajaassa neljässä vuodessa kasvanut lähes 40 prosenttia. Muistanette, mikä ”työväenpuolue” oli tuolloin valtiovarainministeriön johdossa.

Arvonlisäveron (alv) nosto yhdellä prosentilla tuonee valtion kasaan yli 700 miljoonaa euroa. Korotus vaikuttaa suhteellisesti eniten ns. vähävaraisiin, koska alv on tasavero ja rasittaa yhtä paljon niin köyhää kuin rikastakin. Ainakin jokapäiväiset ruokaostokset ja lääkkeet olisi pitänyt rajata korotuksesta.

Hallituksen monipuoliset, äväkät veronkorotukset kohtelevat kansalaisia eri tavalla. Perussuomalaisten mielestä verot tulee kantaa maksukyvyn mukaan.

Monet Suomen 336 kunnasta ovat riippuvaisia valtionosuuksista. Kun vuoden 2011 talousarviota käsiteltiin eduskunnassa, vaati demariryhmä budjettiin 300 Me ja vasemmistoryhmä 731 Me lisää valtionosuuksia.

Kuinkas kävi? Tämän vuoden budjetissa vähennettiin kunnille maksettavia valtionosuuksia 631 Me. Niinpä useiden kuntien kunnallisvero nousi 0,5 prosenttiyksikköä, myös Jyväskylän. Hallituksen kehyksiin kuuluu edelleen vähentää valtionosuuksia, tällä kertaa 300 Me.

Hallitus panostaa hulttiomaiden ja niitä rahoittaneiden Saksan ja Ranskan pankkien tukemiseen unohtaen omat kansalaisensa. Kun Suomi riisuu omaa puolustustaan (maamiinat) ja ulkoistaa toimintojaan (omasta ruokahuollosta luopuminen), Kreikka ostelee panssareita.

Valtion velan kasvu pitää saada loppumaan. Tänä vuonna valtio ottaa velkaa 23 miljardia euroa, josta vanhojen velkojen lyhennyksiin käytetään noin 16 Mrde, joten nettovelan määrä on toistaiseksi 7,1 Mrde eli 19,453 miljoonaa joka päivä.

Tunnissa Suomi ottaa uutta velkaa 810500 euroa. Onko se paljon vai vähän? Miettikääpä.

Kauko Tuupainen

kansanedustaja (ps.)

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu