Mielivaltaa vammaispalveluissa

Vaikeavammaisilla ihmisillä on oikeus elää ja osallistua yhteiskunnassa sen täysivaltaisina jäseninä. Tämän perusoikeuden toteutumiseksi on luotu henkilökohtainen avustaja -järjestelmä: vaikeavammainen toimii avustajansa työnantajana, mutta kunta korvaa avustajan palkkauskustannukset.

Henkilökohtaisen avun piirissä on Jyväskylässä noin 300 vaikeavammaista. Suurin osa heistä saa kuukaudessa lain säätämän minimin, 30 avustajatuntia. Vain kaikkein vaikeimmin ja paljon apua tarvitsevilla vammaisilla avustajatunteja on enemmän.

Kunnan on lain mukaan järjestettävä riittävät avustajapalvelut määrärahoista riippumatta. Jyväskylässä on alkuvuonna karsittu määrärahojen puutteeseen vedoten vaikeavammaisten avustajapalveluja: tunteja on vähennetty, vaikka avun tarve ei ole vähentynyt.

Avustajapalveluja on korvattu kalliimmilla kotipalveluilla, jotka eivät ole vastanneet avun tarvetta. Jo vakiintuneet kotihoidon palvelut on myös voitu lopettaa yllättäen ja korvata yksityisten firmojen palveluilla ottamatta ensin selvää, pystyvätkö firmat palvelemaan tarpeenmukaisesti.

Henkilökohtaisina avustajina toimivien perheenjäsenten palkasta poistettiin työaikalisät, vaikka luottamuksensuojanperiaatteen mukaan jo vuosia maksettuja lisiä ei saisi poistaa. Jo maksetut lisät on ilmoittamatta peritty takaisin seuraavassa palkanmaksussa täysin lainvastaisesti.

Kaikki on tapahtunut kaupungin vanhus- ja vammaispalvelun johdon tieten. Ohjeet on antanut konsultoiva lakimies.

Perusteluna on viitattu vammaispalvelulain soveltamisohjeisiin, jotka perusturvalautakunta on hyväksynyt. Lautakunta ei kuitenkaan tee yksilöitä koskevia päätöksiä.

Vammaisneuvoston pyynnöistä huolimatta kaupunki ei ole antanut selkeää kirjallista ohjeistusta avustajien työnantajille. Niinpä avustajatuntien korvausperusteet voivat vaihdella jopa kuukausittain tai asiakkaan mukaan.

Tieto muutoksista tulee usein jälkikäteen. Vammaiset työnantajat ovat joutuneet kohtuuttomiin tilanteisiin, kun palkka on maksettava avustajalle työsopimuksen mukaisesti, vaikka he ovat itse jääneet ilman kaupungin aiemmin maksamaa korvausta.

Vammaispalvelun toiminta on kuormittanut monien jyväskyläläisten vaikeavammaisten elämää kohtuuttomasti ja johtanut siihen, että heidän arkensa on muuttunut hyvin epävarmaksi, jopa epätoivoiseksi.

Usea vaikeavammainen on pohtinut jopa itsemurhaa vammaispalvelujen mielivallan seurauksena.

Tänä vuonna perustetun Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio on todennut, että ihmisoikeuskeskusta tarvitsevat Suomessa erityisesti vaikeavammaiset kansalaiset; heidän ihmisoikeutensa eivät toteudu täysimääräisesti.

Jyväskylän vaikeavammaiset elävät tässä ihmisarvoa ja perusoikeuksia törkeästi rikkovassa todellisuudessa joka päivä.

Anne-Mari Hård-Janhonen

puheenjohtaja

Jyväskylän Vammaisneuvosto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.