Terveydenhoidon perusongelmat otettava esille

Terveydenhoitojärjestelmästämme on käyty talven mittaan julkista keskustelua muun muassa Keskisuomalaisen palstoilla. Siitä huolimatta, että monenlaisia mielipiteitä on tullut julki, ovat mielestäni kuitenkin perusongelmat jääneet epäselviksi.

Ensinnäkin on huomattava se, että koko terveydenhoitojärjestelmä on työntekijälähtöinen. Järjestelmän ovat suunnitelleet ja suunnittelevat edelleenkin siellä töissä olevat eli lähinnä lääkärit. Suunnittelijoina pitäisi olla palveluiden maksajat ja tarvitsijat. Käytännön esimerkkinä otan sen, että potilaslähtöisessä järjestelmässä lääkäri tulee sairaan luo eikä sairaita ihmisiä pakoteta yhteen paikkaan odottamaan apua kuten Suomessa, jossa potilaat ovat lääkäreitä varten eikä lääkärit potilaita varten. Tämä on puhtaasti asenne- ja järjestelmäkysymys.

Muistan, kuinka leikkauksesta kotiutettuna sain pahoja ennalta arvaamattomia leikkauskomplikaatioita. Asuin maaseudulla ja matkaa terveyskeskukseen oli 50 km. Joka päivä ajoi taloni ohi terveyssisaret neljä kertaa, joko matkalla töihin tai kotiin, eikä kukaan poikennut koskaan katsomassa. Soitto terveyskeskukseenkaan ei auttanut. Vasta soitto lääkärisiskolle Lapin perukoille sai lopulta aikaan uusintaleikkauksen heti samana päivänä ja pelasti mahdollisesti henkeni. Kaikilla ei kuitenkaan ole lääkärisiskoa.

Toisekseen meillä on järjestelmä, sekin lääkäreiden suunnittelema, jossa käsitellään hoidossa tapahtuneet virheet ja laiminlyönnit. Valitukset, muistutukset ja kantelut otetaan vastaan asianmukaisesti, mutta käytännössä ne eivät johda mihinkään. Silloin alkaa kuitenkin tapahtua, jos potilas alkaa kysellä korvauksia virheistä. Hän saa ”hyviä neuvoja” sen suhteen, mitä prosessista voi nimenomaan potilaalle seurata. Nämä uhkaukset eivät ole leikin laskua, vaan ne myös pannaan täytäntöön aivan äärimmäisyyksiin asti. Tämä kaikki tietysti käyttäen hyväksi lakeja, jotka on säädetty nimenomaan turvaamaan potilaan kansalais- ja perusoikeudet, mutta käytetäänkin sen sijaan terveydenhoitojärjestelmän uskottavuuden säilyttämiseksi.

Kolmanneksi meillä uupuu järjestelmästä yksi erikoislääkäriryhmä, eli ”diagnoosilääkärit”. Tähän ryhmään koulutettavaksi valitaan opiskelijoista ne, joilla on normaalia parempi loogisen ja järkevän ajattelun lahja. ”Diagnoosilääkärit” olisivat niitä lääkäreitä, jotka nopeasti ja varmasti selvittäisivät, mikä potilasta vaivaa, jonka jälkeen potilas siirtyisi hoidosta vastaaville lääkäreille ja hoitajille.

Neljänneksi muistan, kuinka kerran keskustelussa venäläisten lääkäreiden kanssa, he kertoivat kadehtivansa Suomen lääketieteen resursseja ja huipputekniikkaa keskussairaaloissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. Kerrottuani miten minua on hoidettu terveyskeskuksessa, olivat he kauhuissaan. Samanlaisiin mielipiteisiin Suomesta olen törmännyt myös Saksassa.

Pentti Tourula

Keuruu

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.