Lukioverkko on arvokysymys

Vietin maaliskuun Helsingin normaalilyseossa, rakennus on valmistunut 1905. ”Ykkösnorssissa” kukaan ei uskottele, ettei ”koulu ole sidoksissa tiettyyn rakennukseen” saati mitätöi historiaa tihkuvan interiöörin merkitystä. Ihmettelevät kyllä, miten ”Jyväskylän maineikkaan Lyseon” lakkauttamista edes kaavaillaan.

KKY:n edustajatkin lupasivat jo mediassa kunnioittaa kaupungin tahtoa, mutta nyt tuuli tuntuu kääntyneen, ja virkamiesten kasvojen menettämisen pelko maksanee Jyväskylälle sen parhaan brändin: maineen koulukaupunkina.

Lukuisiin kansainvälisiin tutkimuksiin nojaten vastustan psykologina jyrkästi 1200 oppilaan lukion perustamista minne tahansa. Jos opiskelijoiden ja vanhempien tahdon vastaisesti on tehtävä kompromissi, muodostettakoon Viitaniemeen kaksi 600 opiskelijan yksikköä niistä työyhteisöistä (Cygnaeus ja Voionmaa), joiden henkilökunta ei Sepän ja Lyseon opettajien tavoin voimakkaasti vastusta lukioiden fuusioimista.

Hallinnollisesti ja erityistilojen osalta yksiköt voivat tehdä yhteistyötä säilyttäen silti omaleimaisuutensa. Opettajat tuntevat vielä jokaisen oppilaansa nimeltä.

Jätettäköön muut lukiot nykykoossa paikoilleen. Näin kaupunki säilyttää maineensa kuntana, johon kannattaa muuttaa.

Pelkään, ettei Jyväskylän 175-vuotisjuhlissa hehkutettu yliopistokaan muutoin enää tulevaisuudessa saa opiskelijoita tästä kaupungista, jossa lukiokoulutus on jo nyt todella halpaa. Päinvastoin viiden vuoden päästä todetaan, että jotain meni pieleen: lukiokoulutuksen taso, kouluviihtyvyys ja opettajien sitoutuneisuus ovat laskeneet.

Lyseon kunnostamista on perusteltu Lyseon ja aikuislukion kannanotossa. Se on leimattu tunneperusteiseksi. Kukin voi tuota irrationaalista väitettä itse tutkia (suurlukio.blogspot.com).

Lyseo on toki myös sitoutunein, psykologisesti onnistunein työyhteisö, jonka osana olen koskaan ollut. Opettajat ja oppilaat sparraavat toisiaan, hulluttelevat. Olen nähnyt historiallisen interiöörin vahvistavan opiskelumotivaatiota ja yhteishenkeä jopa yli sukupolvien. Suren sitä, jos näinä kiusaamisen luvattuina aikoina tällainen hyvä tuhotaan lyhytnäköisen euroajattelun ja arvovaltakysymysten vuoksi.

Koulun erinomaisuutta ei valitettavasti mitata rahassa. Lukioverkko on arvokysymys. Kansallisesti ainutlaatuinen jatkumo katkeaa, jos Lyseo siirretään jättikampukselle. Esimerkiksi Helsingillä ei ole aikomustakaan muodostaa jättilukioita vaan kulkea Jyväskylän jäljissä kohti lukioiden sujuvampaa yhteistyötä. Se tuo kaivatun säästön tuhoamatta.

Toivottavasti poliittiset päättäjät eivät joudu selittelemään nuorille annetun lupauksen rikkomista. Miten ihmeessä voimme muutoin edellyttää lukiolaisiltakaan sanansa pitämistä?

Emmi Ignatius

PsM, psykologi, psykologian opettaja

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu