Mielipide: Lääkärikoulutuskeskustelu toistelee vanhoja perusteluja

Pääkirjoitus (KSML 27.6.) otti kantaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäykseen. Saman teki HS omalla pääkirjoitussivullaan 24.6.

Molempien tekstien henki oli samansuuntainen. Aloituspaikkojen lisäykseen sinänsä oltiin tyytyväisiä, mutta kirjoitusten ensisijaiseksi viestiksi jäi pettymys lääketieteen koulutusohjelmien sisäänottomäärien jättämisestä ennalleen.

Argumentit, joihin vedottiin olivat pääosin vanhastaan tuttuja: lääkäripula, alhainen lääkärimäärä/asukas pohjoismaisessa vertailussa, korkea palkkataso ja Lääkäriliiton edunvalvonta.

Aiheeseen tarttui myös muutama kansanedustaja nimenomaan ”lääkäripulaan” viitaten. Seuranneessa laajemmassa keskustelussa onkin sitten toivottu mm. lääkärien ylikoulutusta, jotta työttömyys saataisiin nousuun ja palkat alas.

Aihe nousee keskustelun aika ajoin samoilla teemoilla ja on kieltämättä poliittisesti herkullinen populismin kasvualusta.

On suhteellisen riskitöntä toivoa toimenpiteitä, jolla saataisiin hyvästä tulotasosta nauttiva ammattiryhmä menettämään asemaansa. Työläämpää on miettiä, miksi terveyskeskuksiin ei riitä työntekijöitä, samalla kun yksityisellä sektorilla on räikeää ylitarjontaa.

Tätä kirjoittaessa (lauantai 27.6.) maanantaille kahden päivän päähän kolme jyväskyläläistä yksityistä palveluntarjoajaa läpikäymällä voi löytää 145 vapaata yleislääkärin aikaa. Voidaanko siis aidosti puhua lääkäripulasta vai pitäisikö sittenkin miettiä, onko lääkärityövoimamme jakautunut mielekkäästi?

Jos haitarin yläpäähän asettuva kuukausipalkka ei saa kokenutta lääkäriä pysymään terveyskeskuksessa, miten se tehdään palkkatasoa alentamalla samalla kun yksityinen sektori vetää rajattomasti lääkäriresurssia? Kysyntää terveydenhuollossa saadaan kyllä lisättyä sinne, mistä löytyy tarjontaa.

Toinen virhe keskustelussa on kunkin ajanhetken lääkärimääriin tuijottaminen. Koulutusmäärämme ovat olleet kovassa nousussa, kaksinkertaistuneet sitten 1990-luvun.

Ulkomailla tutkintonsa suorittavat mukaan lukien tällä hetkellä 1,5% ikäluokasta koulutetaan lääkäriksi. Koulutus kestää kuutisen vuotta. Muutokset koulutusmäärissä realisoituvat merkittävinä lääkärityövoiman muutoksina vasta kymmenen vuoden kuluessa, joten keskustelun pohjana tulisi käyttää arviota vuoden 2030 lääkärimäärästä ja sen tarpeesta, ei tämän päivän lukuja.

Jos todella halutaan kehittää terveyskeskuspalveluiden saatavuutta lyhyellä aikajänteellä, tulee kiireesti keksiä toimenpiteitä, joilla kokeneet ja yhtälailla kokemattomat lääkärit saadaan houkuteltua terveyskeskuksiin tekemään niissä pitkäjänteinen ura.

Tietoinen palkkatason laskemiseen sekä lääkärikunnan työttömyyteen tähtäävä toiminta on tarkoitusperiltään arveluttavaa ja toisaalta vaikuttaakin vasta vuosien päästä.

Perusterveydenhuollon lääkärit kyllä tekevät työtänsä palkka-asteikon yläpäässä, mutta aikoinaan vajaat kaksi vuotta tuota savottaa tahkonneena voin vakuuttaa, että jokainen sentti on ansaittu.

Ville Väyrynenkirurgi, KSKSkunnanvaltuutettu (kok.)Muurame

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut