Euroopan unionin perussopimus kieltää unionia ja jäsenmaita ottamasta vastattavakseen toistensa taloudellisia sitoumuksia. Tätä no bail out -sääntöä rikottiin kuitenkin jo finanssikriisin aikana. Silloin Saksan johdolla euromaat painostettiin kriisiin joutuneiden maiden ja niiden pankkien ja samalla niitä rahoittaneiden, erityisesti saksalaisten ja ranskalaisten pankkien, pelastajiksi.
Nyt, koronan aiheuttamaan shokkiin nojaten Euroopan komissio ja integraation syventäjät ovat rikkomassa entistä räikeämmällä tavalla no bail out -sääntöä.
Euroopan komissio esittää elvytyspakettia, jonka rahoittamiseksi komissio ottaisi velkaa 750 miljardia euroa käyttäen vakuutena jäsenmaiden rahoittamaa EU:n budjettia.
Tässäkin asiassa kenties rikotaan tai ainakin vahvasti venytetään tulkintaa, jonka mukaan EU ei saa rahoittaa budjettiaan velanotolla.
Monet suomalaiset EU-oikeuden ja talouden asiantuntijat, muun muassa professorit Matti Wiren ja Päivi Leino-Sandberg, ovat muistuttaneet tästä. Eikä menettelyn hyväksyttävyys siitä juuri parane, vaikka osa kaavaillusta velasta rahoitettaisiin aikanaan EU:n perittäväksi myönnettävillä uusilla veroilla.
750 miljardin euron elvytyspaketista 500 miljardia euroa käytettäisiin lahjamuotoisiin tulonsiirtoihin lähinnä eteläisen ja itäisen Euroopan maihin.
Suomen vastuut tästä lahjasta ovat 8,5 miljardia euroa, nettona yli 5 miljardia euroa.
Sitä ei koskaan saataisi takaisin.
250 miljardia euroa osoitettaisiin lainoihin. Suomen osuus on yli 4 miljardia euroa. Muodollisena perusteluna esityksille on korona.
Perustelu ontuu ensiksikin siksi, että EU on jo päättänyt 540 miljardin euron valtavasta lainamuotoisesta korona-hätäapupaketista juuri koronan kovimmin koettelemille maille. Siis lainamuotoisesta! Toiseksi, komission esityksessä kymmeniä miljardeja euroja kohdistetaan myös sellaisiin EU:n itäisiin jäsenmaihin, joita korona on runnellut kiitettävän keveästi.
Koronan taloudellinen isku EU:n jäsenmaihin on kova ja elvytystä tarvitaan.
Jokaisen jäsenmaan on vastattava siitä kuitenkin itse. Näin tekee myös Suomi ja niin tekevät kaikki muutkin.
Sen sijaan se, että omien toimiemme ohella meidän pitäisi osallistua miljardien mittaisilla lahjoituksilla muutamien rikkaiden EU-maiden yli varojen elämisen avustamiseen, on suorastaan ylivoimainen toivomus!
Euroopan parlamentin istunnossa viime viikon lopulla ja tämän viikon maanantaina budjettivaliokunnan kokouksessa meppien ylivoimainen enemmistö tuki komission esitystä.
Monet vaativat vielä suurempaa yhteisvastuullista pakettia. Eikä tämä ole vierasta kaikille suomalaisillekaan mepeille. Vaatimuksia perustellaan muun muassa sillä, että ”EU on Suomen viennille niin tärkeä, että kannattaa meidänkin olla mukana!”.
Tämän filosofian onttoudesta esimerkki: Suomen tavaraviennin arvo Italiaan oli viimeisimpien tilastojen mukaan noin miljardi euroa vuodessa. Suomen osuus tälle rikkaalle, yli varojensa eläneelle, äveriäimpiä hellävaroen verottavalle Italialle olisi 1,79 prosenttia kaavaillusta 83 miljardin euron suorasta avustuksesta eli pitkälti yli 1 miljardia euroa.
Me siis itse maksaisimme tai lahjoittaisimme Italian yli vuoden mittaisen tavaratuonnin Suomesta. On vaikea ymmärtää, että tällainen kauppa kannattaisi.
Hyväksyn sen, että EU on mukana lainoittamassa unionin yhteisiä hankkeita nousun vauhdittamiseksi. Avustuksiin tai lahjoituksiin perustuvaa mallia en hyväksy.
Toivon, että Suomen hallitus toimisi samoin Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan tiukan linjan mukaisesti ja yhteistyössä heidän kanssaan.
Edellisten hallitusten aikana Viestintävirasto ja Liikenne- ja viestintäministeriö kieltäytyivät useamman kerran maksamasta Keski-Suomen kymmenen kunnan yhteisen laajakaista-hankkeen tukia. ”Liikaa julkista tukea” oli perustelu. Tapahtumien tausta huomioon ottaen EU ei olisi taatusti puuttunut, jos hallitus olisi tuen myöntänyt.
Nyt rahaa jaetaan tuhansia miljardeja euroja ympäri EU:ta ilman, että valtiontuki- tai kilpailusäännöt sitä mitenkään estävät.
On surkuhupaisaa, jos meillä nyt piiloudutaan meneillään olevassa rahanjaossa sen taakse, että Keski-Suomen Valokuituverkot Oy on oikeusprosessissa, eikä sen tukiasiaan voida kajota.
Mauri Pekkarinen
Kirjoittaja on jyväskyläläineneuroparlamentaarikko (kesk.).