Päihdehuoltoon lisää hoitoja

Keskisuomalainen puuttui keskusteluun alkoholiongelmaisten hoidoista ja heille tarjottavista muista palveluista pääkirjoituksessaan 4.2. ja otti esille terveyteen, kuolemiin ja lasten hätään liittyviä alkoholin liikakäytön haittoja. Itsekin yli 30 vuotta A-klinikkatoimessa ja Päihdepalvelusäätiössä töitä tehneenä haluan osallistua keskusteluun.

Alkoholiongelmaisten hoitoa käsiteltäessä ongelmaisia ja ongelmia on todella monenlaisia. On heitä, joiden koko elämän ja arjen täyttää juominen niin, että heille voitaisiin antaa alkoholismidiagnoosi. Sitten on heitä, jotka itse (ja lähipiiri) tietävät ja tuntevat liikakäytön tuomat pulmat, haitat ja hädän, mutta ulospäin elämä näyttää normaalilta - on työpaikka ja perhe, mahdollisesti lapsia. Heitä voi kutsua suurkuluttajiksi. Sitten on vielä kaikkea näitten väliltä.

Jyväskylässä tulisi huomioida tämä, kun päätetään, minkälaisia palveluita ja hoitoja päihdehuoltoon varatuilla rahoilla kuntalaisille ostetaan.

Niin tärkeää kuin selviämisasematoiminta onkin, en voi tässä tiukassa rahatilanteessa nähdä, että siihen otettaisiin rahaa varsinaisesta hoidosta, keskusteluterapiasta. Tiedetään, että humalainen sinällään ei vaadi hoitoa, humala "haihtuu" ajan kanssa itsestään. Toisaalta humalatila ei voi olla este, mikäli henkilöllä on hoitoa vaativa sairaus. Jyväskylällä on jo ostosopimus Katulähetyksen kanssa mm. selviämisasematoiminnasta.

Pidän tärkeänä, että ne henkilöt, joiden alkoholin käyttö on lipsunut tai lipsumassa hallinnasta niin, että heidän itsensä ja läheistensä, etenkin lastensa, hyvinvointi, turvallisuuden tunne ja tulevaisuus vaarantuvat, saavat mahdollisuuden hakeutua - omasta tahdostaan ja aloitteestaan - riittävän hyvin koulutettujen asiantuntijoiden luokse keskustelemaan luottamuksellisesti alkoholinkäytöstään.

Turvallisessa hoitosuhteessa he voivat miettiä uusia keinoja selviytyä elämässään ja päästä eroon haitallisesta juomisesta. Ehdotan, että kaupunki varmistaisi, että mainituille henkilöille ja myös heidän perheilleen on tarjolla kyseisiä, tasokkaita yksilö- ja perhehoitoja.

Mitäpä jos Jyväskylän kaupunki ottaisi hoitaakseen kalliin korvaus- ja ylläpitohoitoon liittyvän lääkkeiden jaon ja säästyvillä rahoilla (100 euroa/ kerta) ostaisi terapiapalveluja mainituille henkilöille sekä "korvaushoitolaisille". Lääkehoidon toteuttaminen ns. palveluluukulta, jollaisena se nytkin toteutetaan, ei liene kovin suuri investointi.

Mitä tahansa päätöksiä tehdäänkin, pidän tärkeänä, että ratkaisuissa otetaan huomioon hoidon pitkäaikainen vaikuttavuus niin alkoholiongelmaiseen itseensä kuin etenkin hänen lapsiinsa.

KIRSTI VUORIMIES psykiatrian erikoissairaanhoitaja perheterapeutti, eläkkeellä Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu