Gallén-Kallela oli pakoretkellä

Historian totuudet ovat yllättäviä. Kun vuonna 2006 kirjoitin näytelmän Akseli Gallén-Kallelan pakoretkestä Suolahteen, yllätyin lähteideni paljastuksista. Taiteilijan oli naamioitava retkensä Suolahteen "ilvesjahdiksi", koska hän joutui lähtemään pakoretkelle yllättävien tapahtumien vuoksi. Edellinen retki Konginkankaalle vuonna 1904 oli myös dramaattinen. Tuolloin tapahtui kenraalikuvernööri Bobrikovin murha.

Vuonna 1906 oli tilanne todella dramaattinen. Taiteilijan henkeä uhattiin. Hän oli piilotellut luonaan venäläistä kirjailijaa Maksim Gorkia, joka oli kotimaassaan lainsuojaton. Santarmit olivat jo Gorkin Suomen tukijoidenkin kintereillä. Keisarivallan vakooja oli ollut tutkimassa tilannetta.

Suolahden asemapäällikkö Rudolf Ahonius halusi tukea taiteilijaa kriisitilanteessa. Gallén-Kallela vieraili siis Ahoniuksen kotona mutta hänet majoitettiin Kirppulan taloon. Metsästys- ja hiihtoretkiä todella tehtiin.

Mikään ei toki kumoa mahdollisuutta, että tuolloin olisi vierailtu myös Konginkankaalla. Hevoskyyti on todennäköinen. Kun taiteilijan retki kesti parisen viikkoa, on hän voinut käydä tapaamassa ystäviään seudulla, missä hän oli maalannut mm. "Saunatytön".

Ahonius harrasti valokuvausta ja lähetti joskus valokuvia taiteilijalle, joka niiden perustella viimeisteli eräitä luonnoksiaan. Ahoniuksella oli paikkakunnan ensimmäinen moottorivene, jolla retket Keiteleellä voitiin myös kesällä suunnata kauaksikin - ja Konginkangas oli talvellakin helposti tavoitettavissa hevosella jääkelillä.

Ahoniuksella oli useita taiteiljatuttavuuksia, myös Juhani Aho sekä Jean Sibelius.

Olen historian dokumenttien pohjalta täysin samaa mieltä kuin kamarineuvos Fredrikson ja Jorma Heiskanen. Kun nykyisin sekä Konginkangas että Suolahti kuuluvat Äänekoskeen, kannattaa toimia yhteisöllisesti, mutta nurkkakuntaista historian vääristelyä en hyväksy.

SEIJA TUOHESMAA kirjailija Suolahti

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu