Kestämätön Gallén-myytti

Museonjohtaja Pekka Soinisella ei Äänekosken historiatoimikunnan teknisen sihteerin ominaisuudessa pitäisi olla mitään tekemistä taiteilija Aksel Gallénin Konginkankaan/Suolahden vierailuun liittyvän substanssin kanssa. Hän kuitenkin kertoo ymmärtävänsä ihmisiä, jotka haluavat uskoa Gallénin tauluihinsa tekemiin signeerauksiin (Ksml 2.3.). Mutta riittääkö Soinisen ymmärtämys lähdekriittisiin tutkimuksiin signeerauksista? Tutkimukseenhan paikallishistorian kirjoittajan on nojattava.

Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen arkisto, jonka Soininen minun tietojeni perustana vähätellen mainitsee, sisältää Gallénin Suolahden vierailusta 1906 varsin antoisaa materiaalia. Esimerkiksi asemapäällikkö Ahoniuksen valokuvat Gallénista Suolahdessa 1906 muodostavat varsin yhtenäisen ja todistusvoimaisen gallerian.

Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen arkistossa säilytetään myös konginkankaalaissyntyisen Lyydia Silvanin 1960-luvun alussa nauhoitettua muistelusta siitä, miten hän Konginkankaalla kaatoi kahvia opettaja Laitisen vieraiksi tulleille Gallénille ja muille herroille. Koko yön kestänyt jutustelu sisälsi seinällä roikkuneen keisari Nikolai II:n kuvan tuhoamisen.

Hetken mietittyään Silvan empien mainitsi vierailun vuosiluvuksi 1906, mihin muun lähdeaineiston pohjalta on suhtauduttava kriittisesti. Oikea ajoitus lienee sortovuosi 1904, jolloin Gallénin ystäväpiirissä juhlittiin Bobrikovin murhaa monin tavoin ja jolloin Gallén muutenkin oli paljon tekemisissä Laitisen kanssa. Missään tapauksessa yksittäinen myöhäinen muistelus yksittäisestä vierailusta ei todista mitään taiteilijan hiihtoretkistä tai maalaustyöstä Konginkankaalla vuonna 1906.

Jotkut toimittaja Pekka Tiihosen konginkankaalaiset haastateltavat (Ksml 5.3.) kertovat Gallénin vierailusta pitäjässä, mutta muistikuvat liittyvät kesään 1904. Yhä menevät muistelijoilta, toimittajilta ja haastateltavilta puurot ja vellit sekaisin.

Konginkankaalainen Helena Pasanen-Tarkka uskoo taidehistorioihin. Mutta juuri nehän virhetietoja Gallénin vierailusta 1906 ovat olleet vakiinnuttamassa, Onni Okkonen ehkä eniten.

Kirjoittaessaan tutkimusta isoisänsä isästä Janne Gallen-Kallela-Sirén ei ollut selvillä alueemme maantieteestä (Minä palaan jalanjäljilleni: Akseli Gallen-Kallelan elämä ja taide, 2001). Aiempien virheellisten kirjoitusten vaikutus näkyy teoksessa.

Puhelinkeskustelussa viime kesänä jouduin seikkaperäisesti opastamaan Siréniä, missä ja miten etäällä Konginkangas on Suolahdesta. Kirsti Gallen-Kallela on muistelmissaan täysin hukassa Konginkankaan ja Suolahden sijainnista. Hänelle Suolahti oli osa Konginkangasta.

Gallénin vierailu Konginkankaalla 1906 on ilmeisen tahattomasti kehkeytynyt, monista eri tekijöistä rakentunut myytti. Myytin koskemattomuuden ja muuttumattomuuden varjelu vaatisi oman sosiaalipsykologisen tutkimuksensa.

Käyty kirjoittelu osoittaa sen, että Aksel Gallénin vierailua 1906 olisi pitänyt Konginkankaan kirjan jatko-osassa käsitellä uuden, kamarineuvos Erkki Fredriksoninkin edustaman tutkimuksen valossa (Ksml 4.3.).

Mitä Konginkangas menettää totuuden myötä? Myös kipeät leikkaukset kuuluvat historiatieteeseen.

JORMA HEISKANEN Suolahti

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu