Miksi tietoa pitää muuttaa?

On helppoa heitellä kammareistaan ylimalkaisia huomautuksia jostain kuva- ja kirjekokoelmista.

Toki asemapäällikkö Rudolf Ahonius on kuvia ottanut, mutta niiden tulkinta onkin sitten jo eri juttu.

Olisi todella mukavaa, jos esille tuotaisiin edes yksi lähempää tarkastelua kestävä dokumentti.

Sitten faktaa: Akseli Gallen-Kallela kirjoittaa itse (Kallela-kirja, s. 90):

"Ilveksen hiihdännässä Konginkankaalla tapasin silmieni ja siveltimieni iloksi eräällä mahtavalla louhikkovuorella komeita, vielä pystyssä olevia kelohonkia.

Isännän kysymykseen, tulenko vielä toisenakin talvena hänen taloonsa vierailemaan, vastasin käyväni mielelläni, jos harvinainen kelohonkapaikka saisi vielä seistä paikallaan.

Seisköön siinä teille kukkina, oli lauhkea vastaus".

Sama kirja, s. 180:

"'Purren valitus' -luonnoksen maalasin Ruovedellä, mutta lopullisen teoksen maalasin Helsingissä 1904. Alkuperäisen luonnoksen omistaa Unkarin valtio."

Ja sitten Suolahden "historiantutkijat", kuvateksti Pässinrata-lehdessä 2003/2004, s. 48:

"Akseli Gallen-Kallela, Purren valitus. Teoksen maiseman taitelija lienee maalannut Keiteleeltä Suolahdesta Majaniemestä tallennetun valokuvan pohjalta."

Täsmällisesti ottaen en tiedä, kenen tulkinta tuo Pässinrata-lehdessä oleva on. Kuitenkin, näin sitä historiaa vääristetään.

Akseli Gallen-Kallela suksilla -kuvan ottajasta voidaan varmaan keskustella pitkään ja hartaasti ilman mitään varmaa tulosta. Suolahdessa kuvaa on sijoitettu Sirkkaharjulle. Etualan vesistöksi on mainittu Sirkkalampi ja taempana siintää Niinivesi.

Jos kuva olisi esitetyn mukaisesti Sirkkaharjusta, pitäisi auringon paistaa "päivättömästä pohjoisesta" - ja Niiniveden näkymisen Sirkkaharjuun voi itse kukin todeta ajaessaan Hirvaskankaalta Äänekosken suuntaan. Että se siitä Sirkkaharjusta.

Suolahden puoltajat näyttävät paljolti tukeutuvan erilaisiin tulkintoihin ja arvailuihin, kuten ettei Akseli Gallen-Kallela ymmärtänyt missä oli vaan vahingossa signeerasi kuvat Konginkankaalle vaikka ei siellä ollutkaan. Lähentelee kunnianloukkausta.

Itse olen pitäytynyt tiukasti taiteilijan omiin kertomuksiin, aikalaisten kirjoittamaan, taitelijan Konginkangas-signeerauksiin sekä aikalaisten kertomaperinnetietoon.

Olen jyrkästi sitä mieltä, että kun kirjaan haluttiin kirjoittaa taiteilijasta, niin silloin kuuluu kirjoittaa, mitä Konginkankaalla asiata tiedetään. Toki taiteilija on Kirpulassakin tämän Keski-Suomen retkensä aikana majaillut, mutta todellinen piilopirtti on kuitenkin ollut Konginkankaan Pykälämäki.

On luotettavaa tietoa taiteilijan asumisesta talvella 1906 Kotasen pohjoisrinteessä sijaitsevassa Pykälämäessä ja siitä, että hänellä hiihtoretkillään oli oppaana silloinen valtionmaiden metsänvartija Eemeli Laitinen.

Kun tämä Konginkankaan kirja on nyt valmis, toivoisin tuon kotiseutuyhdistyksen tulpan purkamista, että yhdistys voisi alkaa elää normaalia elämää.

Olen pahoillani, että joudun jättämään todella mielenkiintoisen pelikentän. Kissa on nostettu pöydälle, silittää ken uskaltaa.

OTTO MINKKINEN kunnallisneuvos Konginkangas

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu