Aksel Gallén Suolahdessa 1906

Keskisuomalaisessa on virinnyt keskustelu, jossa on esitetty kahdenlaisia näkökantoja Aksel Gallénin oleskelusta talvella 1906 joko Suolahdessa tai Konginkankaalla.

Taidemaalarin oleskelu Suolahdessa on dokumentoitavissa hyvin tarkasti hänen asemapäällikkö Rudolf Ahoniukselle lähettämiensä kirjeiden perusteella. Ennen ja jälkeen vierailun kirjoitettuja yksityiskohtaisia kirjeitä talletetaan Gallen-Kallela -museossa Tarvaspäässä ja niiden kopioita Keski-Suomen museossa.

Yhtään mainintaa oleskelusta Konginkankaalla ei kirjeisiin sisälly. Gallénin perimmäisenä tarkoituksena oli osallistua helmikuun loppupuolella 1906 alkaneella pariviikkoisella vierailullaan ilvesjahtiin.

Tiedot Suolahdessa tavattavista ilveksistä Gallén oli saanut asemapäällikkö Ahoniuksen hänelle lähettämästä sähkeestä.

Seudulta karkonneiden ilvesten sijaan taiteilijan metsästysseurue joutui tyytymään mäyräjahtiin. Pariviikkoisen metsästysharrastuksen jälkeen taiteilija hiihteli ennen kaikkea Kirppuvuoren louhikkoisissa maisemissa maalaustarvikkeineen. Hän asui Kirppulan torpassa.

Useissa kevättalvea 1906 kuvaavissa kirjoituksissa on virheellisesti esitetty Gallénin viettäneen puolitoista kuukautta metsästys- ja maalausretkillä Konginkankaalla. Tämä voidaan katsoa johtuneeksi siitä, että hän signeerasi taulujaan mm. merkinnöillä "Konginkangas 1906".

On luultavaa, että Gallén piti Suolahden seutua Konginkankaan pitäjään kuuluvana eikä tiennyt, että tuo kirkoton paikkakunta kuului tuolloin Laukaan pitäjään. Konginkangas oli tullut Gallénille tutuksi kesän 1904 oleskelusta.

Selitys muutamissa "Konginkangas" teoksissa olevalle vuosiluvulle 1907 johtuu taas siitä, että Gallén oli pyytänyt Ahoniusta lähettämään Kirppuvuoren louhikoista ottamiaan valokuvia Gallénille, joka ateljeessaan oli sitten valokuvien mallin mukaan teokset maalannut.

Gallénin ei tiedetä vierailleen vuonna 1907 Suolahdessa sen enempää kuin Konginkankaallakaan.

Gallénin vierailusta Konginkankaalla todistavan dokumentin löytyminen talvella 1906 tai jopa 1907 muuttaisi toki tilannetta. Aksel Gallén alkoi käyttää sukunimeään muodossa Gallen-Kallela vuosi Suolahden vierailunsa jälkeen.

ERKKI FREDRIKSON kamarineuvos Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu