Totaaliyksinhuoltajat, liitytään yhteen

Kiitos Anita Kärki kun nostit esille tämän tärkeän teeman: yksinhuoltajien jaksamisen arjessa (Ksml 15.2.10)

Olen pähkäillyt samaista asiaa yli 20 vuotta, sillä kahden pojan totaaliyhärinä (totaalinen yksinhuoltaja), olen saanut vuosien varrella kohdata sekä taloudellisin perustein että asenneperustein tehdyt päätökset siitä, miksi meidän perhettä ei voida auttaa arjessa.

Me totaaliyhärit kun emme ole ero- emmekä suruprosessissa, me olemme vain olemassa lapsiemme kanssa. Ja aivan liian usein olen saanut tuta sen, mitä on ainoan turvaverkkomme eli sosiaalitoimen apu silloin kun perheen huoltaja eli minä olen uupunut.

Olen saanut kaikesta huolimatta kasvatettua kaksi reipasta veronmaksajaa tälle valtiolle. Ja nyt kun poikani ovat lentämäisillään pesästä, tunnen olevani voimaini tunnossa ja siksi olenkin perustamassa totaaliyhäreille yhdistystä. Ollaan toisillemme tukena ja vertaisena, yhdistyksen haluaisin toimivan totaaliyhäreitä tukien, myös arjessa.

ERJA TURUNEN Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu