Älkää tuhotko asuinympäristöämme

Jyväskylän kaupungin metsätoimisto lähettää kaupunginosan kiinteistöihin tiedotteen, jossa se kertoo suorittavansa lähimetsässämme harvennushakkuita ja alusmetsän hoitotöitä. Hakkuiden tavoitteena on antaa kasvutilaa jäljelle jääville puille ja turvata metsien elinvoimaisuus ja viihtyvyys. Metsätoimisto myös kertoo poistavansa tonttejamme varjostavia ja huonokuntoisia puita. Nämä työt ovat käynnissä Säynätsalon alueella jo toista vuotta. Me täällä Muuratsalossa olemme nyt vuorostamme metsätoimiston toiminnan kohteena.

Asukasvaikuttaminen Jyväskylän kaupungissa toteutuu kummallisesti. Puiden kaatamista haluaville asukkaille annetaan mahdollisuus merkitä punaisella sellaiset puut, jotka ovat kaupungin maalla tontin välittömässä läheisyydessä ja jotka heidän mielestään varjostavat tonttejaan. Muuten kaadettavien puiden merkinnän tekee metsätoimiston viranhaltija. Täällä Muuratsalossa suurin osa tontinomistajista ei ole halunnut puita kaadettavan, mutta heillä ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa asiaan. Voimme vain ihmetellä leimauksia. Kaikkia kaadettavia puita ei edes etukäteen merkitä.

Täällä Muuratsalossa menetämme useimmat kauniit suuret koivut, joka ovat kaunistaneet rantojamme ja lähiviheralueitamme. Monet asukkaat tuntevat suurta surua menettäessään vanhoja mutta terveitä puita. Metsätoimiston mielestä viihtyisä lähimetsä on aukea alue tai ranta, jossa mielellään on vain muutama puu, nekin samaa lajia. Lehtisaaressa metsätöitä tehtiin lintujen pesimäaikaan. Olen antanut palautetta, jotta esim. rannan puusto säilyisi alueella, jossa on satakielen reviiri. Metsätoimisto kaataa puita alueilta, joista yksityishenkilöt ovat kaatotoimenpiteistä saaneet korvausvelvoitteen. Kävelyretkellä rantaraitilla Jyväsjärven ympäri huomasin kuitenkin, ettei Muuratsalo ole pahin alue. Keljon puoleinen Jyväsjärven ranta ja varsinkin siirtolapuutarha-alue Sulkuranta ympäristöineen oli todella lohduton näky kaupungin "metsähoidollisten" toimenpiteiden jäljiltä.

Pääkaupungissa on käyty keskustelua lähivirkistysalueista. Siellä metsänhoitoa koskeva ohjeisto halutaan muuttaa. On ymmärretty, että eri-ikäinen ja monilajinen puusto lisää asukkaitten viihtyvyyttä, myös mahdollistaa rikkaan linnuston ja muunkin luonnon elämän kaupungissakin. Tällaisten alueiden uudistaminen on suoritettava vähitellen. Tehometsätalouden keinot eivät kuulu kaupunkeihin. Asukkailla on aina oltava vaikutusmahdollisuus omaa asuinympäristöään koskevissa asioissa. Milloin Jyväskylässä aloitetaan vastaava keskustelu? Miksi Jyväskylä kaataa lähivirkistysalueiden puustoa näin järeästi? Ovatko koivuklapit kaupungilta loppu vai tarvitsevatko voimalaitokset raaka-ainetta? Vai yritetäänkö kuntatalouden vajetta paikata myymällä meidän kauniin kaupunginosamme lähimetsien ja viheralueiden puustoa? Toivoisin luottamushenkilöiden vastauksia asiaan.

TUULA LEPPÄNEN Jyväskylä, Muuratsalo

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu