Nuorten hyvinvointiin satsattava

Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian äskettäin pidetyssä konsensuskokouksessa aiheena oli nuorten hyvin- ja pahoinvointi. Kuullun pohjalta 15-henkinen paneelimme laati lausuman, jossa käydään läpi lähes kaikki nuorten terveyttä koskevat asiat. Päähuomiomme kiinnitimme nuorten mielenterveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin.

Nuorten hyvinvointia voidaan kuvata monilla eri määreillä: vahvat sosiaaliset siteet, kokemus turvallisuudesta ja onnellisuudesta, luottamus toisiin ihmisiin ja tulevaisuuteen, mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä. Hyvinvointia voidaan kuvata myös nuoren henkilökohtaiseksi toimintakyvyksi. Pahoinvoinnin puute ei ole sama kuin hyvinvointi.

Perhe on tärkeä nuoren arvomaailmassa. Vakavimmat uhkat liittyvät perheväkivaltaan, vanhempien mielenterveyden häiriöihin, päihdeongelmiin ja lapsiperheiden köyhyyteen. Tukea ja apua pitää järjestää juuri näille perheille ja vielä erityisesti yhden vanhemman perheille.

Runsaat 80 prosenttia suomalaisnuorista arvioi terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi.

Nuorten terveys onkin kehittynyt varsin myönteisesti mutta humalajuomisen määrä ja lihavuus ovat lisääntyneet. Myös pitkäaikaissairauksien kuten astman, diabeteksen ja allergioiden määrä on kasvanut. Nuorten kuolleisuus liittyy pääasiassa tapaturmiin ja itsemurhiin. Poikien kuolleisuudesta jopa puolet johtuu itsemurhista ja vain noin 4 prosenttia selittyy tautikuolleisuudella. Myös käytöshäiriöt ovat pojilla jopa viisi kertaa niin yleisiä kuin tytöillä.

Vaikka fyysinen terveys onkin parantunut, nuoret oireilevat aiempaa enemmän. Stressi ja väsymys ovat yleisiä.

Huono-osaisuus kasautuu, se alkaa jo nuoruudessa ja siihen liittyy huono terveys. Nämä nuoret kuuluvat aikuisinakin alempiin koulutus- ja sosiaaliryhmiin. Väestöryhmien väliset terveyserot ovatkin yksi suurimmista haasteista, joihin meidän on löydettävä ratkaisuja.

Nuorten mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä (20 prosenttia) ja ne ovat keskeinen terveysuhka. Tyypillistä niille on moniongelmaisuus ja monen eri häiriön samanaikaisuus. On surullista, että merkittävä osa psyykkisesti oireilevista nuorista ei ole palveluiden piirissä. Meillä tunnistetaan ongelmia hyvin jo varhain mutta ne eivät useinkaan johda palveluiden saantiin.

Noin puolet aikuisväestössä esiintyvistä elämänaikaisista mielenterveyshäiriöistä on alkanut jo ennen 15:ttä ikävuotta ja kolme neljännestä kaikista häiriöistä voidaan todeta ennen 18 ikävuotta. Psyykkinen terveys on monen tekijän summa. Suojaavia tekijöitä ovat sosiaalinen tuki, riittävä huolenpito, kiintymyssuhteet ja arvostava kohtelu sekä nuoren omat ongelmanratkaisutaidot.

Kunnissa kannattaisi panostaa nuorten hyvinvointiin. Toisin kuin somaattisissa sairauksissa, mielenterveyden häiriöiden aiheuttama työkyvyttömyys koskee yhä useammin nuoria ikäluokkia. Vuonna 2007 mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneistä alle 30-vuotiaita oli jopa 21 prosenttia kun vastaava luku vuonna 2000 oli vain 12 prosenttia. On merkittävä kansantaloudellinen uhkatekijä, jos yhä suurempi joukko nuorista jää mielenterveyshäiriöiden vuoksi kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Se jos mikä on kallista ja pitkäaikaista.

AILA PALONIEMI kansanedustaja (kesk.) Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.