Asevelvollisuuden vaikea yhtälö

Selvityksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta pitää asevelvollisuuden jatkumista tärkeänä. Vaikka kaltaistamme puolustusjärjestelmää ei ole enää missään muualla maailmassa; on tahtoa puolustaa maata ja sitoutua sen harjoitteluun vuodeksi.

Asevelvollisuus kuitenkin muutoksen edessä, halusimmepa sitä tai emme. Onneksi Suomi ei ole lähtenyt muutokseen vesittämällä itse asevelvollisuutta valikoinneilla ja erityiskohtelulla.

Ruotsi on tyyppi esimerkki sodattoman maan luisumisesta jättiarmeijan asevelvollisuudesta, valikoivaan asevelvollisuuteen ja edelleen vapaaehtoisuuteen, jollaista maasta ei lopulta enää löytynyt. Nyt Ruotsilla on vain kansainvälinen eritysjoukko, joka vastikään kohtasi kovia Afganistanissa.

Olen useasti todennut, etteivät taisteluihin johtava kriisinhallinta ja rauhaan pakottaminen sovi asevelvollisuusarmeijalle. Velvollisuus puolustaa maata, sen mukaiset opit ja varautuminen sotaan kaiken varalta ovat asevelvollisuuden peruselementtejä, joista määrätään laissa ja jota varten muun muassa puolustusjärjestelmämme on luotu.

Maailman kriiseissä palvelee lähes pelkästään ammattisotilaita, jotka valitsevat kohtalonsa värväytyessään armeijaan. Asevelvollisuus ei kanna näille rintamille eikä missään oloissa ole ammattimaisuuteen rinnastettavissa.

Nyt näyttää esiin nousevan järjestelmään sisään rakentuvat ongelmat etsittäessä vapaaehtoisia taistelijoita Afganistaniin. Pelkän varusmiespalvelun ja lyhyen kurssin jälkeen ei tunnu olevan halua lähteä kolutusta vastaamattomiin tehtäviin. Sama pätee henkilökunnankin osalta, mutta asiaa halutaan pehmentää puhumalla houkuttelevuudesta. Peitetysti on myös ilmoitettu upseeristolle, etteivät ovet avaudu korkeimpiin tehtäviin ilman kansainvälistä sotakokemusta.

LARS-OLOF FREDRIKSSON Äänekoski

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.